keskiviikko 31. lokakuuta 2012

No kun ne oli al... Ooops!

(Tuleva) tarkan markan nainen hairahtui jälleen - voihan nenä! Tällä hetkellä olen siis yrittänyt kovasti suitsia kaikenlaista taloon liittymätöntä kulutustani joka suunnasta, mutta eipä näytä toimivan ihan kuin elokuvissa. Pitäisi selkeesti laittaa lapsilukot päälle kaikenlaisiin nettikauppoihin, jotta näiltä "jos mä nyt vähän talvitakkeja kurkkaan..."-hetkiltä tulevaisuudessa vältyttäisiin. Eipä se kurkistelu ihan niihin talvitakkeihin jäänyt, vaan jotenkin kovin kummasti Outnetista lähti paketti tulemaan kohti tämän tädin kotia. Pieneksi jäi ostostelu tällä kertaa - toivottavaa olisi, että mullekin kasvaisi jossain vaiheessa selkäranka. Ainahan jaksan K-ryhmän geneerisiä "osta tällä viikolla tosireilun kauppiaan alesta halvalla vaikkapa... parsaa, vaikket sitä söiskään!" -mainoksia telkkarista nähdessäni mainita, ettei ostamalla voi säästää, mutta silti sitä vaan tulee itsekin näissä vaatehankinnoissa mentyä samantapaiseen lankaan. Mut kun mä tarvitsin (tai ainakin halusin), ja mitä näitä syitä nyt vielä on!



Michael Korsin edukas MICHAEL -mallisto jälleen siis narutti kansalaista. Farkkujahan ei koskaan ole liikaa, mutta pääsyynä tilauksen tekoon oli tuo poncho. Tilasin nimittäin joskus alkusyksystä Nelly.comista erittäin edullisen ponchon ihan vain testatakseni, tulisiko moiselle vaatekappaleelle käyttöä. Ja kyllähän sille tuli - se on ollut yksi lempiasusteistani koko syksyn ajan, joten se ei ole enää missään ykköskuosissa. Olen jo hetken metsästänyt hieman laadukkaampaa yksilöä, joten ehkäpä se on nyt sitten tässä? Hope so!

tiistai 30. lokakuuta 2012

Sohvalle uudet vaatteet

Meillä on kotona ihan siedettävä sohva. Siinä on mukava istua, siihen mahtuu helposti kolme tai hätätapauksessa jopa neljä tyyppiä ja mustan värisenä se on just sopivan neutraali meidän makuun. Ostimme sen jo vuosia sitten Iskusta, eikä se ole oikeastaan mennyt miksikään - mitä nyt päällisiä on pitänyt välillä pestä ja kissanpirulainen on vähän teroitellut kynsiään yhteen nurkkaan. Pikkuvikoja, sanon minä: ei siis aihetta uuden sohvan ostoon, jos tämä vain mahtuu sille suunnittelemaamme paikkaan! Sohvassa sen sijaan on eräs erittäin häiritsevä vika, joka onneksi on suhteellisen helppo ja edullinen korjattava. Nimittäin nämä kammotukset:


Enkä tarkoita suinkaan noita kissankarvoja (mitkä nekään nyt eivät hirveän miellyttäviä ole, mutta kissakodissa niitä vastaan on turha päivittäin taistella)... Sohvan mukana tulivat siis aikanaan ostaessa tuollaiset koukeroiset musta-harmaa-valkoiset sohvatyynyt, jotka olivat silloin kai ihan kiva twisti. No, eivätpä ole enää. Nyt muuton paikkeilla voisikin olla aika päivittää nämä versioihin, jotka olisivat ehkä vähän enemmän tätä päivää. Mittailin tänään tyynyjä, ja näihin onneksi sopivat tavalliset 50x50-päälliset, joita saa - noh, melkein mistä vaan. Joten ei muuta kuin valitsemaan! Tässä muutamia pikaisten hakujen perusteella löydettyjä malleja:


Mustaan sohvaan onneksi sopii melkein mikä tahansa väri, ja tällä kertaa tahtoisinkin jotain vähän vaaleampaa. Kuten kuvasta huomaa, neulekuvio saattaisi olla se tämän talven juttu sohvan päivityksessä. Toisaalta myös ruskehtavat tyynyt sopisivat uuteen olkkariin, sillä lattia taittaa rusehtavaan sävyyn. Eikä kaikkien tarvitsisi välttämättä edes olla samanlaisia - apua, tässähän menee pienen ihmisen pää ihan pyörälle! En nimittäin koskaan ole ollut sisustustyynyjen ystävä, joten tähän maailmaan sukeltaminen on jälleen kerran yksi uusi juttu mulle :) Tajusin myös tuossa noita tyynyjen kokoja mittaillessani, että nämähän ovat melko lailla standardikokoa - sohvan ilmettähän voisi siis vaihdella suht edukkaasti useamminkin erilaisten päällisten avulla!

PS. Jälleen asiaan liittymätön kysymys: onko teillä lähiaikojen kokemuksia kalusteiden myymisestä netissä? Meillä kun on kaiken maailman Ikea -kalustetta häkkikomero pullollaan.. Ne kuitenkin vielä ovat ihan käyttökunnossa, eikä viitsisi sen vuoksi poiskaan heittää, vaan ajattelin hankkiutua niistä eroon ennen muuttoa uloskantohintaan..  Onko edelleen "the paikka" Huuto.net vai mikä?

Makuuhuonesuunnitelmia

Mun mielestäni makuuhuone ei välttämättä tarvitse sisälleen ylenmääräisesti krumeluureja ja kalustuksia, vaan yksinkertaisilla jutuilla pärjätään pitkälle: sängyn ja yöpöytien lisäksi muita välttämättömyyksiä ei juurikaan tule mieleen (huoneessahan toki on kiinteä vaatekaappi), jahka suunnitelma erillisestä vaate-/pukeutumishuoneesta on toteutuakseen. Tulevassa kodissamme olemme suunnitelleet suurimmasta yläkerran huoneesta makuuhuonetta. Se on myös huoneista ehdottomasti mukavin: sen lisäksi, että huoneessa on luonnollisesti ikkuna, josta näkee ulos, on huoneessa myös kolme ikkunaa sisälle päin! Ne osoittavat kohti olkkarin suuria ikkunoita, joten huone on varmasti ehdottomasti kolmesta makuuhuoneesta valoisin.


Tässä näkymä "sisäikkunoiden" suuntaan

Makkariin olen ajatellut jotain seuraavanlaista - suuri osa tulee tosin lähtemään mukaan nykyisestä kodistamme:

Talveksi haluaisin makuuhuoneen lattialle Ikean Ludde -lampaantaljan, jonka keväämmällä voisi korvata kevyemmällä ratkaisulla, jos tarvetta tulee. Sängyksihän meille tulee edelleen tuo nykyinen, musta jättisänky, joka saatiin tässä jokin aika sitten 2nd hand -periaatteella mun veljeltäni, joka on joskus aikanaan hankkinut tämän Vepsäläiseltä. Samoin nykyiset yöpöytämme, Kartellin 2-kerroksiset Componibilit saavat jatkaa yöpöydän viran toimittamista. Niiden päälle ajattelin hankkia Cini & Nilsin Cubolucet mustina "yö-/lukuvaloiksi". Kattolampuksi mun ykkösvisionani olisi Moooin Random Light valkoisena. Löysin tosin Stockmannilta samantapaisen valaisimen huomattavasti huokeampaan hintaan (tähän hätään en muista sen nimeä, eikä sitä löydy nettikaupastakaan), joten voipi olla, että valinta tässä vaiheessa kallistuu siihen suuntaan... 

Kovin mustaa ja valkoistahan tämä, mutta seinälle ajateltiin jossain vaiheessa hankkia jotain vähän värikkäämpää - tällä hetkellä budjetti ei taipune taidehankintoihin millään ilveellä, eivätkä sisustustaulut hätävararatkaisuna houkuta, joten mennään mustavalkoisella nyt ainakin jonkin aikaa. Jos teillä muuten on hyviä vinkkejä esimerkiksi taidealan opiskelijoiden tai muiden nuorten tekijöiden myyntinäyttelyistä täällä Helsingissä tai lähiseudulla, ne ovat aina tervetulleita - makeita ja tuoreita juttuja on aina kiintoisaa käydä katsomassa! Mitä mieltä muuten ootte, pitääkö makuuhuoneessa olla paljon meneilään, vai riittäävätkö tällaiset perusjutut?

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Nomnom: Sitruunarisotto & Itämerenleipä

Ihan näin alkuun pakko sanoa, etten tunnustaudu minkään sortin kulinaristiksi - syön elääkseni, en elä syödäkseni. Kyllä mä silti hyvänmakuisen pahanmakuisesta erotan, ja tämä oli kyllä niin hyvää kotisafkaa, että ajattelin jakaa sen myös tänne! Nappasin nimittäin tässä jokin aika sitten töistä mukaan vanhan Mondon Ruoka & Matka -lehden, joka oli ensimmäinen pöperöaiheinen julkaisu, jonka jaksoin myös lukea kannesta kanteen - matkaosiolla oli varmasti vaikutuksensa asiaan. Eilisen laiskan lauantain kunniaksi Riku lupasi kokkailla lehdestä bongattua risottoa pienellä twistillä, ja aiai, kuinka hyvää siitä tuli! Yleensä en jaksa syödä risottoa kuin muutaman haarukallisen, koska se on jotenkin niin raskaan makuista ja oloista, mutta tää oli mukavan kirpsakkaa - vaikkei reseptin perusteella todellakaan mistään kevyimmästä päästä. Lisukkeena meillä toimi tuore Itämerenleipä duunista mukaan napatulla protolevitteellä sekä hyvä valkkari, nam! 




Loppuun vielä reseptiä pukkaa - itsellämme tähän oli lisättynä pieniä broilerinfileepaloja. Ohje on kuudelle - Riku teki meille huomattavasti pienemmän satsin.

Sitruunarisotto
1,5 l kasvislientä
8 pientä salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1 sitruunan kuori
tuoretta korianteria
4 rkl öljyä
50g voita
500g arborioriisiä
1 lasillinen kuivaa valkoviiniä
1 - 1,5dl tuoreen sitruunan mehua
raastettua parmesaania (meidän versiossa korvattiin muulla juustolla, koska en syö parmesaania)
suolaa
mustapippuria

1. Kuumenna liemi kiehumispisteeseen ja aloita vasta sitten risoton valmistaminen. Pidä käden ulottuvilla kiehuvaa vettä, jos liemi ei jostain syystä riitäkään.
2. Pilko sipulit pieniksi paloiksi. Raasta sitruunankuori, purista sitruunamehu ja hienonna korianteri.
3. Kuumenna voi ja öljy pannulla. Kuullota sipulit. Lisää sipuleiden joukkoon riisi ja sekoittele, kunnes riisit kiiltelevät kauniisti. Lisää viini ja sekoittele, kunnes viini on imeytynyt riisiin.
4. Lisää lientä riisin joukkoon kauhallinen kerrallaan ja sekoita koko ajan. Lisää lientä aina, kun edellinen liemi on imeytynyt, mutta älä anna risoton kuivua missään vaiheessa. Lisää loppuvaiheessa liemen sijaan sitruunan mehu.
5. Risotto on valmisto noin 20 minuutin kuluttua siitä, kun olet aloittanut liemen lisäämisen. Maista riisiä, jotta sen kypsyys on al dente ja se on vielä purtavaa.
6. Ota risotto pois hellalta ja sekoita siihen nokare voita, juustoraaste, sitruunankuori ja korianteri. Mausta suolalla ja pippurilla, sekoita ja tarjoile heti.

Enjoy!

lauantai 27. lokakuuta 2012

Koirasaaressa

Meidän Leevi ei ole kaupunkilaiskoira laisinkaan: on yllättävänkin vaikeaa saada se tekemään asioitaan tänne kotinurkille keskikaupungilla. Onneksi suhteellisen lähellä kotia sijaitsee ihan paras koirapuisto, nimittäin lähes kokonaan tassukoille omistettu Rajasaari! Siellä tää meidänkin karvaraketti on elementissään, kun saa painella vapaana pitkin maita ja mantuja. Kesäaikaan herran on myös mukava paeta pahimmillaan hellelukemiin nousevia sisälämpötiloja iltauinnille saaren rannasta. Ollaankin pyritty siihen, että ehdittäisiin viemään Leeviä ilta"lenkille" sinne mahdollisimman usein. Tällä hetkellä illat vaan alkavat olla jo sen verran pimeitä, että töiden jälkeen ei enää oikein ehdi paikalle. Onneksi on viikonloput - tänään ehdittiin illansuussa koirasaareen!



Tuonne pitää aina varustautua mahdollisimman rönttöisillä kengillä etenkin näin syksyllä lehtien alta paljastuvien "ylläreiden" vuoksi ;)



Kitchen & dining room plans

Meillähän ei ole tällä hetkellä käsissämme pohjapiirustuksen ja Oikotien myynti-ilmon kuvien lisäksi juurikaan muuta havaintomateriaalia tulevasta kodistamme, mutta se ei ole estänyt tekemästä julmetusti suunnitelmia! Suunnitelmien toteutus on kuitenkin rajoittunut lähinnä alakerran puolelle, jonka mittasuhteet on suhteellisen helppo hahmottaa niin valokuvien kuin muistikuvienkin perusteella. Ensi viikolla pääsemme onneksi mittailemaan myös yläkerran huoneita, joista kuvasaldo on tällä hetkellä aika lailla nollilla, ja muistikuvatkin molemmilla melko hatarat. Keskitytään jälleen siis alakerran asioihin - tällä kertaa keittiö/olohuone -komboon. Tuleva kotimme on rakennettu kuutisen vuotta sitten ja on edelleen niin hyvässä kunnossa, ettei suuremman remonteeraamisen tarvetta ole oikeastaan missään. Keittiö tulee pysymään siis nykyisessä ulkoasussaan, joka näyttää kutakuinkin tältä:


Tota pyörillä liikkuvaa kaapistoa, joka näkyy tuossa oikean kuvan alanurkassa, mä en kuitenkaan täysin ymmärrä - mikä järki? Se saattaa siis kokea yllättävän varastoitumisen jossain vaiheessa, jollei tilantarve yllätä kansalaisia.

Myös pienten kodinkoneiden ostossa aiomme vielä aluksi pihtailla, joten espressokeittimet ja kahvimyllyt jäävät vielä odottamaan lihavampia aikoja ja mukaan lähtevät vanhat keittimemme, paahtimemme ja muut mukavat kaverit. Viinikaappi tosin kuuluu kauppaan, jee! Tänne meille tulee sitten ruokailualue:


Edellisellä omistajalla on siis ollut suurten ikkunoiden edessä sohva, mutta meillä olisi aikomus sijoittaa ruokailusysteemit tähän ihanan valoisaan paikkaan. Mulla on ollut nyt etsinnässä valkoinen tai musta, tarvittaessa kuusi henkeä ruokkiva (tai hätätilassa kahdeksan, jos päätyihin kattaa paikat) ruokapöytä, jossa olisi näin tosi yksityiskohtaisesti määriteltynä "kivat jalat" (toisin sanoen paksut tai vaihtoehtoisesti jollain tapaa erikoiset). Ollaankin nyt muutaman viime päivän aikana kierrelty lähes kaikki meitä kiinnostavat "ruokapöytäkaupat" läpi sekä selailtu kuumeisesti nettisivustoja - ruokapöytä tuoleineen kun on ollut prioriteettilistauksessa ehdottomalla ykkössijalla. Eilen ehdimme visiteerata BoConceptin myymälässä Lönkalla ja sieltähän sopiva löytyi - ja vieläpä erittäin edulliseen hintaan! Tällainen siis odottaa meitä noutamaan itseään joulukuussa:


Tähän pöytään mahtuu kummallekin puolelle helposti kolme standardikokoista tuolia, mutta meidän valinta taitaa kohdistua vähän pulleampiin yksilöihin. Kivoja ruokapöydän tuoleja on ollut yllättävän vaikea löytää: joko kaikki on sitä samantyylistä blaablaamassaa tai sitten mennään jo niin erikoisiin mööpeleihin, että pelkäämme kyllästyvämme niihin alta aikayksikön. Itse olen promonnut jatkuvasti Kartellin muovituoleja, mutta R ei ole niistä missään vaiheessa innostunut. Lisäksi tässä haraa vastaan myös käytännön kokemus - veljelläni kun on Kartellin Ami Ami-tuolit juurikin ruokapöydän ympärillä, ja itse olen kokenut ne äärimmäisen ärsyttävinä. Aina, kun tuoliin haluaa istua, se pitää nostaa ja asettaa, sillä lattiaa pitkin vetäessä (mikä mulle on ainakin luonnollinen reaktio??!) tuoli "hyppelee ja tärisee" rasittavasti lattiaa pitkin liukumisen sijasta. Jotain muuta meille siis, danke schön! Kymmenien katsastettujen ja istuttujen tuolien kokemuksella meille olisivat vahvasti tyrkyllä nämä:


Kyseessä ovat Hayn About A Chair-tuolit valkoisina. Istumatuntuma muovituoliksi varsin bueno (toi oli R:n luonnehdinta) sekä ulkonäkö ihan-just-sopiva. Valkoinen tuoli valkoista pöytää vasten on toki joltineenkin ikävystyttävä kombo, mutta mielestäni tammijalat pelastavat liian kliiniseltä yhdistelmältä! Standardia suuremmasta leveydestään johtuen näitä mahtuu pöytämme ympärille vain neljä kappaletta, mutta eipä se toisaalta haittaa - ruokailijoitahan meillä on pääsääntöisesti vain kaksi. Meillä on tarkoitus myös säilyttää nykyiset kuusi peruskokoista ruokapöydän tuoliamme ns. "varatuoleina", joten suuremman vierasmäärän kyläillessä pöytään saadaan helposti istutettua kahdeksankin henkilöä.

Sellaista siis tällä kertaa - palataan taas asioille pian! Tuon hääblogini päätöskirjoituksen julkaistuani oon nimittäin saanut ihan uutta intoa avautua tähän suuntaan: jotenkin itselle aiemmin tuli huono omatunto, kun "laiminlöi" sitä puolta tämän blogin kirjoituksilla... Tyhmää - tiedetään, mutta niin vaan meikäläisen pääkoppa tapaa toimia. Ja lupaan myös rustata tänne piakkoin juttua muustakin kuin näistä kalustetsydeemeistä!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Meidän tötterö: By Rydéns Captain

Tässä on tullut lähiaikoina vietettyä tovi jos toinenkin erinäisissä sisustusliikkeissä - pitäähän sitä tarjontaa katsastaa, ettei tule ostettua sikaa säkissä. Pidemmänlaisen työpäivän jälkeen vaan kovin moni putiikki on jo ehtinyt sulkea ovensa, joten käpistelynhimoiselle asiakkaalle ei täällä pääkaupungissammekaan ole kovin montaa vaihtoehtoa tarjolla. Siksi suuntasimmekin *krhm* ilmiselvimpään paikkaan, eli Stockalle, joka pitää oviaan kutsuvasti avoinna iltaysiin saakka. Vaikka valikoima siellä on mitä on, mua ei pitäisi päästää valloilleen kyseisen tavaratalon ylimmissä kerroksissa, sillä aina sieltä löytyy jokin esine, joka aiheuttaa vakavanlaatuisen päähänpinttymän. Näin tälläkin kertaa.

Riku oli ottanut jo aiemmin asian esille lausumalla taikasanan (tai pikemminkin -lauseen): "Ja sitten me tarvittaisiin lattiavalaisin." En ollut ehtinyt sen suuremmin asiaan perehtyä, mutta juttu oli jäänyt kummittelemaan mielen perukoille. Kuten muutenkin tuollaisissa jutuissa, joista ei sen suurempaa alkuvisiota ole, sitä tulee usein ajateltua "sen oikean" kävelevän jonkin nurkan takaa vastaan, kunhan jaksaa tarpeeksi nuohota nurkkia. Näin nyt sitten kävi - törmäsin Stockalla lattiavalaisimeen, joka on vaan niin minun tötterö kuin mikäään tötterö voi olla. Onneksi Riku oli samoilla linjoilla: tästä tuli molemmille välittömästi hyvä fiilis ja sijoituspaikka uudessa kodissa lienee myös selvä - samaan kohtaan kuin allaolevan kuvan jalkalamppu:


Mietittiin tätä yön yli ja tänään kävin tilaamassa lampun Stockalta valkoisena. Olkaapa hyvät, meidän pömpeli, eli By Rydénsin Captain -lattiavalaisin:




Tuo meidän tilaamamme yksilön "sisus" ei muuten vaikuttanut ainakaan tavaratalon valokarnevaalissa laisinkaan tuollaiselta kullertavalta, vaan sisälmykset olivat ennemminkin harmaahan taittavat... Toivottavasti näin on asian laita myös lampun saapuessa - ei ole erittäin hyvä ellei täydellinen tämä tuolla kullertavalla sävyllä :D 

Mä tykkään anyways!

torstai 25. lokakuuta 2012

Visiona walk in closet

Nyt mä sen vihdoin saan – ikioman vaate- ja pukeutumishuoneen! Tulevassa talossamme siis alakerta on yhtä, suurta tilaa, joka tulee ajamaan niin keittiön, olohuoneen kuin takkahuoneenkin virkaa. Yläkerrassa taasen on kolme makuuhuonetta, joiden käyttötarkoitusta ollaan jo ehditty pohdiskella. Isoimmasta huoneesta tulee luonnollisesti meidän makkari, ja toiseen huoneeseen ajattelimme pykätä eräänlaisen vierashuone/kirjasto/työtilan. Kolmannelle huoneelle ei keksitty mitään hyödyllistä käyttötarkoitusta, joten siitäpä tehdään meille suuri walk-in closet! Tilassa on valmiina liukuovikaapistot yhdellä seinustalla, mutta silti joitain juttuja täytynee vielä hankkia. Mä olenkin selaillut innoissani inspiraatiokuvia walk in closeteista pohtien, millaista lopputulosta voisin olla hakemassa – tämän projektin budjetti yritetään kuitenkin pitää mahdollisimman pienenä, kun on tuota rahanreikää tulossa muutenkin ihan kiitettävästi…





Kokosin muutamia juttuja, mitä vaatehuoneeseen olen harkinnut hankkia:


Kenkätelineeksi meiltä löytyy nuo Ikean LACK-seinähyllyt // Kattovaloiksi Orreforsin Light Shadows -lamput // Matoksi Ikean valkoinen Vitten // Turbo-vaaterekit Ikeasta // Kartellin Stone -jakkara // Design House Stockholmin Wave -naulakoita // Design House Stockholmin Mini Block -lamppu // Meikkipöydän päälle Esseyn Wipy -paperiteline // ..sekä alle Esseyn Bin bin -paperikori

Lisäksi vaatehuoneeseen tulisi siis meikkipöytä, sillä näin sen saisi katseilta piiloon ja meikkailukin onnistuu, sillä huoneessa on toki ikkuna. Pöytä mulla onkin jo valmiina. Kyseinen, Ikeasta ostettu pöytä on osoittautunut varsin näppäräksi paikaksi säilyttää koruja, hiusjuttuja, vöitä jne. Ainoa ongelma sen osalta on se, että pöytä on hirmuisen pitkä: pienemmälläkin toki pärjäisi, kun tämän ääreen mahtuisi sutimaan nassuansa helposti neljäkin ihmistä, ja yksihän siinä meidän taloudessa pääasiassa vaikuttaa. Jos vain tila antaa periksi, tämä kuitenkin lähtee mukaan!

PS. Mihinkään mitenkään liittymätön kysymys: onko kenelläkään kokemusta robottipölynimureista? R haluaisi ehkä sellaisen alakertaan normaalin pölynimurin rinnalle, mutta tuoreita kokemuksia/ testejä moisista härveleistä on yllättävänkin vaikea löytää!

PPS. Otin ja tilasin sitten nuo Department Pod 625 XL:t - muotoilu ja jätti-iso koko (120cm leveä) houkutteli, eikä tarjoushintaakaan sovi unohtaa. Saa nähdä, mitä sieltä tulee! Samoin vierashuoneeseen tarkoitetun vuodesohvan ostimme tänään; se tosin toimitetaan vasta uuteen kotiin joulukuussa.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Säkkituoliunelmia

Muistan mulla olleen 1990-luvun alkupuolella kolme unelmaa: säkkituoli, parvisänky sekä Jordyn kasetti. Näin parisenkymmentä vuotta tuosta eteenpäin yksi kovasta kolmikosta on jälleen noussut toivelistalle: säkkituoli. Säkkituolissa olisi vain sitä jotain: oli syynä hankintaan sitten se muumimainen ulkonäkö, ysärinostalgiat tai vaikkapa vain mielikuva siitä, miten säkkituolista voisi muokata itselleen sopivan pesän, johon käpertyä lueskelemaan lehteä, kirjaa tai näpyttelemään läppäriä ihan just itselleen sopivalla mykkyrällä, mikä ei ihan noin vaan neliskanttisella sohvalla onnistu. Ai ollaanko tässä kohdallani onnistuttu mielikuvamarkkinoinnisa? Oh boy... Kuten joku tarkkasilmäinen on saattanut huomata, olen hehkutellut Fatboyta jo vuosikaudet sen hankkimisessa onnistumatta: yhdestäkään asunnosta moinen kapistus ei ole vielä löytänyt helposti paikkaansa, joten haave ikiomasta säkkituolista on jäänyt mielen perukoille. Nyt kuitenkin meillä tulee olemaan tilaa, mitä pilata sisustella, joten säkkituoli voisi löytää paikkansa esimerkiksi terassilta.


Eikö tällainen kaipaisi ehdottomasti säkkituolia, eikö?

Tähän tarkoitukseenhan sopisi varsin mainiosti joko Fatboyn valkoinen Mèthalowski Original taikka Buggle Up...



Päämäärättömän selailun tuloksena löysin myös toisen varteenotettavan vaihtoehdon *täältä*:


Itselläni ei ole mitään käsitystä, saati kokemusta yllämainitusta valmistajasta, mutta tuolin muoto näyttäisi optimaaliselta niin lukemista kuin päämäärätöntä makoiluakin ajatellen... Sinänsä hieman pöhköä miettiä noita kesäajan kalusteita näin lokakuun loppupuolella, mutta tarkan markan mies & nainen (joiksi meillä on vakaa aikomus ryhtyä) miettivät ulkokalusteita silloin, kun tarjonta ei kohtaa kysyntää ja niistä saattaa saada jopa jonkinlaisen alennuksen!

perjantai 19. lokakuuta 2012

Pikapikaa

Meitsi lähtee tästä pian rouvien kanssa I Love Me -messuille, mutta oli ihan pakko tulla hehkuttamaan, että meidän talotarjous on....

Hyväksytty!


Tuolla sitä sitten asustellaan parin kuukauden sisään.. Aiaiaiaiai, oon niin innoissani, että voisin melkein kiljua! Samalla toki vähän hirvittää (minä + Riku + omakotitalo = suuri tuntematon)

torstai 18. lokakuuta 2012

Syypää mun hymyyn


Photo a day #18: Made me smile today

Herra koira palasi tänään jälleen reissuiltaan kotiin! Mä en tajua, miten se osaa ottaa aina kameran edessä tuommoisen säälittävän ressukkailmeen? Kai se on vähän niinkuin meidän dogin duckface.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Daydreaming: Dining table

Kuten tuossa pari postausta sitten paljastin, Riku osti tosiaankin (vielä) olemattomaan taloomme pihagrillin. Itse en ole vielä päätynyt varsinaisesti hankkimaan mitään fyysistä esinettä tulevaisuuden taloamme varten, muttei se ole todellakaan estänyt itseäni suunnittelemasta ja haaveilemasta! Okei - pakko tunnustaa, että työpöydälläni komeilee jo Excel-taulukko nimeltä "Taloon hankittavaa", johon olen aloittanut listaamaan huone huoneelta esineitä ja kalusteita, joita taloon olisi ihan pakko hankkia. Sieltä löytyy kaikkea kivaa, kuten valaisimia sekä vierashuoneen sohva, sekä jotain omasta mielestäni to-del-la ikävystyttäviä juttuja, joiden hankkiminen lienee kuitenkin pakollista, kuten ruohonleikkuri, lumikola ja harava. Krhm - lista alkaa olla jo melkoisen mittava.. Kaikkeahan ei tietenkään voi hankkia kertarysäyksellä, joten luulisin tuon listauksen helpottavan ostosten priorisointia myös tulevaisuudessa. Anyway, suunnilleen ensimmäisenä hankintalistalla on keittiön pöytä! Nykyinen kun on luultavasti auttamattomasti liian pieni, ja löytää paikkansa jostain muualta kuin keittiöstä. Omalla likeable-asteikollani ruokapöydän hankinta on ollut jossain kivan ja ikävystyttävän välimaastossa - olen ollut aina vähän sillä asenteella, että keittiön pöytä on suht tylsä, huomaamaton ja persoonaton juttu ja kaikki pöydät näyttävät melkein samalta, väri vain vaihtelee. Tänään kuitenkin aloin selailla inspiraatiokuvia keittiöistä kiinnittäen huomiota erityisesti ruokapöytään...

Kuvat Sköna Hem

Niitä aikani selailtuani huomasin, että omaa silmää miellyttävää pöytää oli sittenkin suhteellisen hankala löytää! Lukemattomien kuvien selailun jälkeen sain tallenettua ainoastaan muutaman koneelle inspiraatiokansioihini. Sisustussivustojen jälkeen päädyin selailemaan lemppariliikkeideni sivuja - sekin suhteellisen laihoin tuloksin. Opin kuitenkin, että ruokapöydän hankinta voi tulla tyyriiksi: en mä ollut ymmärtänyt, että jalkojen päälle täräytetty levy maksaa usein nelinumeroisen summan, joka ei todellakaan ala ykkösellä! Huomaa, että meidän kahden ruokapöydät on ostettu aiemmin Ikeasta tai saatu "perintönä"... Suosikkeja oli nettisivuilta myös hirmu vaikea eritellä, kun mun silmään kuvat pöydistä "pelkilleen", eli irrotettuna ympäristöstään, näyttävät aika epämääräisiltä. Muutamia suosikkeja kuitenkin löytyi näin pikaisen selailun tuloksena:

Nämä siis mustana tai vaihtoehtoisesti valkoisena - riippuen siitä, millainen tuleva talomme tuleekaan olemaan. Minottin pöydän hintaa eivät Skannon sivut kertoneet, mutta veikkaisin sen asettuvan hyyyyvin paljon korkeammalle siitä hintaluokasta, mitä olemme ajatelleet ruokailupöydälle, joten sen uskoisin joutuvani unohtamaan heti kättelyssä. Hayn pöytien hintalappu puolestaan alkoi olla jo sitä luokkaa, että niistä jompi kumpi voisi olla varsin varteenotettava vaihtoehto meidän tarpeitamme ajatellen! Täytynee kuitenkin mennä ihan paikan päälle liikkeisiin ihmettelemään, millaista valikoimaa näistä löytyy, kun näitä on tietokoneen ruudulta niin vaikea hahmottaa. Jos nyt se talo kuitenkin ensin, heh...

PS. Perjantai, tule jo ja pelasta meidät tästä jännityksestä!

PPS. Oon ihan jäässä ton valokuvahaasteen kanssa, joten kuvaa hedelmästä ei ole tarjolla...

tiistai 16. lokakuuta 2012

What I wrote today...

Photo a day # 16: Something I wrote

No, eihän se toki ihan noin yksinkertaisesti mennyt, mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin - sellaisia kirjoituksia ollaan siis tänään rustailtu! Mä inhoan tätä asunnonostoon liittyvää tarjousvaihetta: jännitys lopputuloksesta aiheuttaa loputonta jahkailua sekä lähestulkoon unettomia öitä. Ensimmäinen tarjouksemme torpattiin jo ihan alkuunsa, mutta se oli rehellisesti sanottuna meidänkin puolelta sellainen "kepillä jäätä"-tunnustelu, ja tänään illalla matkaan lähti hieman realistisempi tarjous. Tiedättekö sen fiiliksen, kun näkee jo sielunsa silmin, miten eri esineet asettautuisivat "uudessa kodissa" paikoilleen, muttei uskalla kuitenkaan antaa mielikuvitukselleen liikaa liekaa, jottei pettymys olisi liian suuri, jollei kauppa toteudukaan?

Nyt siis venaillaan jännityksessä ehkä perjantaihin saakka, en malta odottaa! Mä. Haluun. Sen. Talon.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Nostetaan kissa pöydälle


Ja koira myös! Kyseessä siis Photo a day #12: On the Table ja arkistojen kätköistä kaivetulla kuvalla mennään tällä kertaa. Olin taas pari päivää työreissussa ja hieman tuppaa väsyttämään. Huomiseksi pitäisi kuitenkin saada akut ladattua lapsuudenkaverin synttäreitä varten! 

Asuntoprojekti on nyt sitten virallisesti muuttunut taloprojektiksi. Todettiin, ettei meidän ole mitään järkeä ostaa keskusta-asuntoa, sillä finanssipolitiikka ei itkulla tai hammastenkiristykselläkään veny sopivankokoiseen asuntoon keskustassa, vaan pitäisi tyytyä johonkin pienehköön asuntoon, joka on "vähän sinne päin". Järjellä ajateltuna sellaisessa pyöreästi 60-70-neliöisessä kerrostaloasunnossa tulisi majailtua ehkä se "pakollinen" parin vuoden periodi, kunnes seinät kaatuisivat päälle, jonka jälkeen täytyisi aloittaa asunnonhakuruljanssi jälleen uudestaan. Ei kiitos. Lisäksi Helsingin ytimessä asuminen ei tarjoa meille kummallekaan järjellä ajateltuna juurikaan mitään lisäarvoa verrattuna vähän kauempana majailuun - lähinnä se on vain asennekysymys.

Hyvä rahoitustarjous talonostoon ollaan myös vihdoin saatu neuvotelluksi, joten ostotarjousta päästäisiin antamaan vaikka heti! Sunnuntain ja maanantain aikana päätöksiä saattaa jo syntyä, kun vuorossa on kolmen meille uuden ja varsin lupaavan kohteen katsastus sekä re-check talosta, josta tarjous on ollut jo viikon verran lähestulkoon kielen päällä. Ollaan siis todellakin jännän äärellä! 

PS. Riku otti ja osti tänään kaasugrillin. Nyt meillä on siis massiivinen keittotasolla varustettu pihagrilli, vaikkei talosta vielä tietoakaan - kertonee jonkin verran valloillaan olevasta talokuumeesta?

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Päivän tunnetila


Photo a day #10: Emotion.

Kymmentuntiseksi vanähtäneen työpäivän jälkeen saattaa vähän väsyttää, joten jaksoin räpsäistä tämänhetkisistä fiiliksistä peilin kautta vain pari kuvaa, jotka kaikki olivat mallia tärähtänyt. Emmä osaa ottaa itse itsestäni mitään valokuvia, etenkään peilin kautta! Teiniaikoinanikin elettiin vielä filmikameroiden aikakautta, jolloin filmiä ei niin vaan "tuhlattukaan" räpsimällä tuhansia kuvia omasta pärstävärkistä, joten peilikuvauksen jalo taito on multa jäänyt oppimatta. Yksi niistä saa nyt kuitenkin kelvata tunteiden tulkiksi tältä päivältä! Saisko jo mennä nukkumaan?

maanantai 8. lokakuuta 2012

Päivän kuva & höpinää


Photo a day #8: Angle. Ehkä mun pitää avata tätä vähän - yritin siis jotenkin kovin hipsteristi ottaa itsestäni kuvaa ottamassa itsestäni kuvaa auton peilin kautta, että tulis sitä kulmaa tähän hommaan, muttei tää nyt mennyt yhtään niin hyvin kuin elokuvissa (tai mun hipsterihtävien kavereiden Instagrameissa). Olkoon, perhana - olisin muutenkin ollut kuvassa todella viehkeänä ja suihkunraikkaana hakemassa autotallista huomenna tarvitsemiani tavaroita illalla kello 22:30, joten ehkä parempi näin.

Olen ollut koko alkukuun todella laiska tämän blogin kanssa - postausideoita olisi vaikka millä mitalla (samoin kuin puoliksi kirjoitettuja postauksia), mutta aika ei tahdo millään riittää! Tälläkin viikolla työasioissa menee neljä iltaa viidestä. En silti todellakaan valita - mä kyllä tykkään, ettei tarvitse pelkästään istua toimistolla!

Sitten aivan muihin juttuihin! Eli operaatio kodinmetsästys sen kuin vaan jatkuu jatkumistaan... Eilenkin koko iltapäivä vierähti asuntonäytöissä, mutta mitään maatamullistavaa ei sattunut vastaan. Lisäksi mua ärsyttää välillä ihan kympillä joidenkin välittäjien asenne - käykö noissa näytöissä muka niin paljon "sunnuntaikyttääjiä ja -haaveilijoita", että jotkut potentiaaliset ostajat voi sivuuttaa ihan tuosta vaan? Siksikin yleensä yritetään välttää noita viikonlopun massanäyttöjä, mutta eipä tuosta nyt sen enempää...

Aiemmassa postauksessanikin hehkuttamani hyvän fiiliksen talo ei sitten kuitenkaan ollut meitä varten - monenmoisia "pikkuvikoja" tuli näytössä esille, joten ei se vaan ollut meille tarkoitettu (en esimerkiksi voi kuvitella asuvani asunnossa, jonka olkkarin ikkunan takana on korttelin yhteinen leikkikenttä...). Viime viikolla tosin kävimme vilkaisemassa puolileikillämme erästä taloa, joka kuvista päätellen ei ollut yhtään houkutteleva, mutta paikan päällä se vain kolahti ja täysillä! Ostoneuvottelut siitä aiotaan polkaista käyntiin alkuviikon aikana, joten pitäkäähän peukkuja :) Että semmoista tänne suuntaan kuuluu tällä hetkellä...

Mitä teille kuuluu? :)

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Photo a day #6: I´m thankful for...

Tänään mennään "vanhalla" kuvalla.

Olen kiitollinen
... ystävistä; jotkut heistä ovat useammin läsnä, mutta kaikkien tosiystävien kanssa aika kuluu kuin siivillä, vaikka heitä näkisikin harvemmin
... siitä, että saan tehdä työtä, josta pidän
... viikonlopuista, jolloin saa nukkua juuri niin pitkään kuin huvittaa
... siitä, että olen löytänyt elämääni ihmisen, jonka kanssa haluan jakaa jokaisen päivän niin iloineen kuin suruineenkin; ihmisen, jonka kanssa on helppoa ja luonnollista olla ja jonka seurassa saan olla oma itseni - for better or for worse
... jokaisesta pienestä onnen hetkestä

perjantai 5. lokakuuta 2012

Photo a day #4: What I read


Sorit jälleen kerran kännykkäkuvasta - tänään ei ole ehtinyt juuri lueskella tai kuvailla mitään sen kummempaa, joten kahvilasta napattu kuva kyltistä saa kelvata. Sen minä luin tänään (ja toivon mukaan myös sisäistin)!

Pari viime päivää vierähti Kuopiossa työasioissa, ja tällä hetkellä olenkin aikalailla väsypoikki - matkustaminen kotimaankin kamaralla vaatii veronsa. Etenkin kaksi lentoa pienellä koneella kahden päivän sisällä näin lentopelkoiselle ja potkurikonekammoiselle ei ehkä ole se piristävin valinta... Kuopiossa olen vieraillut viimeksi ehkä joskus lapsena, joten kaupunki ei ollut tuttu. Majoituimme aivan torin kupeessa Atlas-nimisessä hotellissa, joka osoittautuikin ihan säälliseksi majoitusliikkeeksi. Tänään ehdimme myös töiden välissä kierrellä muun muassa syysmarkkinoilla (tarjolla kalakukkoa, rinkeliä ja kiinahuppareita), kauppahallissa sekä käydä kahvilla ja pullalla Kahvila Kanelissa (kuvassa), joka osoittautui varsin sympaattisen ja kotoisan oloisaksi paikaksi! Sen suuremmalle Kuopio-tutkimusretkelle en tämän matkan puitteissa ehtinyt.

Palaillaan huomenissa toivon mukaan laadukkaamman kuvan & sepustuksen kera, nyt ei enempää irtoa :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Photo a day #3: This happened today


Lensin työasioissa Kuopioon. Homma jatkuu huomenna, joten vietän myös yöni täällä.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Sormet syyhyten sisustamaan

Asuntoasioissa linjoilla jälleen kerran, heipähei! Tiedättekö sen tunteen, kun jostain jutusta tulee välittömästi hyvä fiilis? Mulle kävi niin tuossa pari päivää sitten, kun bongasin erään talon Oikotieltä - moni asia loksahti paikoilleen ja tuli saman tien pieni aavistus siitä, että tässä se nyt voisi olla. Ja kyllä vain: kyseessä on talo, ei suinkaan kerrostaloasunto. Huomenna pääsemme vihdoin kurkkaamaan myös sisätiloihin, josko siellä näyttäisi kodilta. Viikonlopun aikana tulikin haaveiltua siitä, mitä pikkujuttuja tahtoisin uuteen kotiin ostaa:


Eteisessä täytyisi olla tuoli, johon voi istua laittamaan kenkiä jalkaan. Oon myös hirmu laiska ripustamaan arkitakkeja henkariin, saatikka sitten kaappiin, joten arkitakeille pitäisi olla olemassa pystynaulakko. Pitkään ihastelemani Covo Latva ajaisi varmasti asiansa niiden roikutuksessa!


Asunnossa, jota menemme katsomaan, on myös vaate- ja pukeutumishuone: molemmat vieläpä erikseen! Vaatehuoneeseen tahtoisin hankkia Wave-naulakon, johon voisi ripustaa vaatteet, joita on jo käytetty, mutta joita ei vielä tarvitse laittaa pesuun. Pakko nimittäin tunnustaa, että tällä hetkellä ne hengailevat lähinnä tuolien selkänojilla, krhm. Vaatehuoneen kattolampu(i)ksi tahtoisin hankkia jonkinlaisen varjostimettoman light bulb-ratkaisun; kivoja ja omalla tavallaan erikoisia löytyy nykyään vaikka millä mitalla!

Kaikki kuvat & tuotteet Finnish Design Shop, Skanno & Zarro

Työhuoneeseen haluaisin edottomasti Hayn Prince-tuolin, johon voisi istua mietiskelemään ja lukemaan hömppäkirjaa tietokoneen naputtelun alkaessa kypsyttää. Olohuoneeseen puolestaan tahtoisin ostaa Fatboyn säkkituolit metallinhohtoisena valkoisena. Vanha juttu, tiedetään - mutta oon himoinnut Fatboyta jo vuosikaudet, koska se vaan vaikuttaa äärimmäisen mukavalta vaihtoehdolta sohvan kaveriksi nojatuolien sijaan. Olohuoneeseen tahtoisin myös jonkinlaisen senkin, jonka päälle voisi asettaa Modern Artin - se onkin ainoa näistä jutuista, joka meillä jo tällä hetkellä on kotona. Tässä myös kaksi suosikkiani, jotka aion ehdottomasti hankkia seuraavaan kotiimme: Skannon Random (olohuoneeseen? Vai sittenkin työhuoneeseen?) sekä Artekin Golden Bell.

Kovin mustavalkoiseltahan nämä haaveet vaikuttavat, mutta olemme molemmat huomanneet tykkäävämme näinkin yksitoikkoisesta värivalikoimasta. Väreihin tulee vain kyllästyttyä todella nopeasti, eikä ajatus ns. "värikkäästä kertakäyttökamasta" houkuttele sitten yhtään, vaan kotiin haluaa ostaa juttuja, jotka kestävät aikaa. Värienkaipuun yllättäessä sitä voi hillitä esimerkiksi tekstiileillä: ne kun on helpompi varastoida odottamaan seuraavaa väri-inspiraatiota, jos kyllästys iskee! Voi pojat - kunpa pääsisin mahdollisimman pian tositoimiin: pitäkäähän siis peukkuja, että hyvän fiiliksen talo natsaisi!

maanantai 1. lokakuuta 2012

Photo a day #1: Where I stood


Töissäpä töissä. Mulla oli tänään tennarimaanantai!