perjantai 31. toukokuuta 2013

Perjantain Pesonen


Tyhjensin näin kesän alla sängyn vieressä olevan viinilaatikon kotitossuista ja ajattelin tehdä siitä kesäksi itselleni lehtikorin. Muutamat lehdetkin ehdin jo sinne säilöä. Persanaattori oli kuitenkin hieman toista mieltä boksin käyttötarkoituksesta, ja teki siitä itselleen pedin! Raukka ei tykkää yhtään makkarissa öisin jylläävän tuulettimen ilmavirrasta, ja ilmeisesti laatikon seinät suojaavat näppärästi inhottavalta viimalta. Kekseliäs kaveri! 

Mukavaa viikonloppua sinne ruudun toiselle puolelle! :)

torstai 30. toukokuuta 2013

Lahjapaketti

Täytän ensi viikolla vuosia. Kakskymmentäkahdeksan, melko mitäänsanomaton määrä. Siksi isomman luokan kemut järjestetään vasta parin vuoden kuluttua, enkä enää tässä iässä odota lahjapakettivyöryäkään mistään suunnasta. Siksi ilahdutin itse itseäni tilaamalla pienen synttäripaketin, joka nyt saapui minulle tänään. 


Net-a-Porter pakkaa perustilauksetkin aina niin kivasti, että paketin aukaiseminen jo itsessään on juhlaa minikoossa!


Olen suuren luokan hasardi kaikille hajoamisherkille laitteille, ja heti uuden puhelimen saatuani ryhdyin etsiskelemään sopivia suojakuoria. Ihmettelen kovasti, etten tässä neljän viikon aikana ole ehtinyt pudottaa puhelinta maahan vielä kertaakaan... Kullanvärinen, rypistetyltä foliolta näyttävä suojakuori löytyi Marc by Marc Jacobsilta. Ehkä se edes antaa edes hieman suojaa puhelinparkaa mun rähmäkäpälissäni!




Raidallinen Korsin clutch on ollut mun toivelistallani jo pitkään, ja itse asiassa lähdin tätä tilausta tekemään siksi, että varastossa jäljellä oli enää tämä kappale. Sen sisällä on paikat korteille, joten suurta lompakkoakaan ei tarvitse lähteä raahaamaan mukanaan, kun tämän kanssa lähtee maailmalle. Lisäksi tilasin By Marlene Birgerin ankkurikuvioisen t-paidan, jonka tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Unicefille. Printtipaidat kuuluvat mun kesääni olennaisena osana! 

Ja hupskeikkaa, huomennahan on jo perjantai! 

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Homemade ketchup

Sain pyynnön postata maanantaina väsätyn, kotitekoisen ketsupin ohjetta, joten täältä pesee:
 
 
n. 3½ dl valmista ketsuppia
 
1 kg kypsiä tomaatteja
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä
½ dl fariinisokeria
½ tl mustapippuria myllystä
1/4 tl paprikajauhetta
½ chilipalko
tuoretta basilikaa
tuoretta timjamia
3 rkl punaviinietikkaa
½ tl suolaa
 
1. Poista tomaateista kannat ja lohko tomaatit.
2. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuullota sipuleita öljyssä kattilassa muutaman minuutin ajan. Lisää tomaatit, sokeri, paprikajauhe ja pippurit.
3. Hauduta ilman kantta miedolla lämmöllä noin 45 minuuttia välillä sekoittaen.
5. Lisää etikka ja suola. Jatka kypsentämistä vielä noin 45 minuuttia.
6. Lisää joukkoon yrtit.
7. Soseuta sauvasekoittimella. Erityisen sileää ketsuppia saa pusertamalla seoksen vielä siivilän läpi.

Lomamatkan loppuosa

Nyt ollaan saatu kaikki Kroatian-matkan osaset loksahtamaan paikoilleen, huhheijaa! Kauan sitä tällaista viikon rutistusta tuli pähkittyä ja tutkailtua erilaisia vaihtoehtoja, mutta nyt on paketti kasassa. Aiheesta viime kerran kirjoitellessani punnitsimme parin päivän reissukohteina Splitiä ja Montenegroa. Splitin puolelle vaakakuppi kallistui tällä kertaa, sillä laiskuus iski: rajan ylitystä vuokra-autolla emme jaksaneet lähteä sumplimaan. Tässä siis kuuden päivän pikkureissumme matkasuunnitelma pähkinänkuoressa...

Perjantaiaamuna lennämme sinivalkoisin siivin Dubrovnikiin, ja kentällä meitä pitäisi olla odottamassa pikkuruinen Volkswagen. Kentältä sumplimme tiemme viettämään viikonloppua meren rannalle jo aiemmin mainitsemaani Hotel Aristoniin. Viikonlopun aikana on tarkoitus ottaa rennosti ja tutustua niin jalan kuin autoillenkin lähiseudun nähtävyyksiin.


Maanantaina aamusella lähdemme huristelemaan kohti Splitiä. Ajoreitti on vielä suunnitelman tasolla, mutta tarkoituksena olisi sumplia eri reitti meno- ja paluumatkalle, jottei ihan samoja maisemia tarvitsisi töllöttää molempiin suuntiin. Yhtenä vaihtoehtona on taittaa toinen suunta matkasta erinäisten saarten läpi, mikä toki vähintäänkin kolminkertaistaa matka-ajan lauttamatkoineen, mutta voisi olla kokemisen väärti. Splitistä olemme varanneet yöpymiset kahdelle vuorokaudelle vanhasta kaupungista paikasta nimeltään Authentic Luxury Rooms. Kyseinen rakennus on yli 300 vuotta vanha, mutta kokenut täysremontin viitisen vuotta sitten vanhoja rakenteita kuitenkin säästäen. Makeita tiiliseiniä ainakin näkyy promokuvissa! Sijainnin pitäisi myös olla myös varsin keskeinen; ainakin lähellä kaikkia Splitin tunnetuimpia nähtävyyksiä.


Parin päivän ajan Splitiä ihmeteltyämme lähdemme paluumatkalle Dubrovnikiin, missä meitä odottaa yhden yön majoitus Guesthouse Samuelissa Ombla-joen varrella. Vielä viimeisenä päivänä on aikaa tehdä jotain mukavaa, sillä lentomme lähtee takaisin Suomeen vasta kahdeksan pintaan illalla. Aamulento mennessä ja iltalento palatessa "pidentää" mukavasti tällaista päivää vajaan viikon mittaista lomamatkaa!

Ja vieläkin kalastelen vinkkejä: kyllähän google osaa kertoa vaikka mitä, mutta omakohtaiset kokemukset tai kuulopuheet nähtävän ja koettavan arvoisista asioista Dubrovnikissa, Splitissä sekä näiden välisellä ajoakselilla palkitaan jälleen kauniiden kiitosten kera :)

tiistai 28. toukokuuta 2013

Työ- / vierashuoneen päivitys?

Siirrytäänpä postausten osalta välillä sisätiloihin! Yhdistetty työ- ja vierashuoneemme on nimittäin edelleen aivan alkuvaiheessaan... Eräillä ystävillämme on muuten ehkä paras vierashuone ikinä: he ovat hankkineet vieraita varten kunnollisen parisängyn yöpöytineen. Siellä kyllä kelpaa kyläillä - ihan kuin hotellissa yöpyisi! Meillä ei huone sellaiseen ratkaisuun valitettavasti taivu, mutta olisihan sinne mukava saada vuodesohvan ja työpöydän lisäksi jotain muutakin pientä, ettei se olisi ihan noin askeettinen kuin nykyisellään. Ehkäpä niitä töitäkin tulisi sitten kannettua välillä yläkertaan, eikä vaan aina naputeltua omituisissa vänkyräasennoissa olohuoneen sohvalla? Ja nyt, kun kesälomakausi alkaa hiljalleen rullata, saamme toivottavasti paaaaljon vieraita kylään kesän aikana, heh :)
 
Ensimmäisenä hankintalistalla on pieni kirjahylly. Makuuhuoneen vaatekaappi toimii tällä hetkellä säilytystilana kirjakasoille, ja olenkin jo luopunut toivosta, että saisimme kaikki kirjat mahdutettua johonkin järkevään paikkaan: reilunkokoista hyllykköä kun tähän kahta tarkoitusta palvelevaan huoneeseen ei saa mahdutettua millään, enkä sellaista muuallekaan tahdo. Huoneeseen tahtoisin kuitenkin pienemmän hyllyratkaisun.
 
Tämän hetken lemppari olisi Normann Copenhagenin One Step Up -hylly korkeana versiona, mutta myös sen mahtumisen kanssa voi mennä vähän niukin naukin. Muuton Stackedeja puolestaan voisi sijoittaa työpöydän puoleiselle seinälle, joka on vielä tällä hetkellä huutaa tyhjyyttään. Kolmas varteenotettava vaihtoehto voisi olla Hayn matala Woody column -hylly, joka mahtuisi helposti ikkunan alle tilaan, jolle en oikein muuten keksi käyttöä. Lisäksi tykkään tuosta Kotonadesignin "Here Today Gone Tomorrow"-muistitaulusta, jonka teksti sopisi myös vierashuonehenkeen. Vai onko se liian tyly? :)
 
Huoneen toisessa päädyssä on "vierasosio", minne hankimme valkoisen vuodesohvan. Lisäksi lykkäsin sinne sivupöydäksi väliaikaisratkaisuna valkean Ikean Lack-pöydän, jonka edellinen asukas oli jättänyt eteiseen. Siitä haluaisin kuitenkin eroon ja tilalle voitaisiin hankkia esimerkiksi Magisin Easy-pöytä. Onkohan se kuitenkin turhan iso? En ole päässyt näkemään tätä luonnossa, enkä vielä ole vaivautunut mittailemaankaan sopivaa kohtaa. Huoneessa tuo vierassängyn puoleinen seinä on reilusti vino, joten se vaatii aina vähän miettimistä. Toinen, paljon pienempi tilarosvo olisi Artekin Aalto-jakkara, jota voisi hyödyntää niin minipöytänä kuin istuimenakin. Vai tarvitsevatko vieraat "yöpöydällä" sen kummemmin tilaa? Lisäksi yhteen kulmaan sopisi vielä Hayn Loop-naulakko, johon kyläilijät saisivat ripustettua vaatteensa roikkumaan. Meillä tuo sama on keltaisena makuuhuoneessa, ja olen ollut siihen tyytyväinen, joten miksikäs ei myös vierashuoneen puolelle...
 
Miltä vaikuttaa? Mikä teille on vierastiloissa ehdoton plussapuoli, kun käytte kyläilemässä?

maanantai 27. toukokuuta 2013

Maanantain menu

Maanantai on aina... Noh - maanantai, tuo viikonpäivien Vantaa. Siksi maanantai-iltoihin on välillä kiva lisätä ekstrabuustia: tällä kertaa se oli grillailua pitkän kaavan mukaan. Näin kesän korvilla keittiö tuntuu meillä hivuttautuvan muutenkin terassin puolelle. Vuosikaudet tuli asuttua parvekkeettomissa ja pihattomissa asunnoissa, joten grilli-innostus on nyt kova, kun grillailu on mahdollista kotosalla! Monta reseptiä on jo valmiiksi poimittuna odottamassa tulevia herkkuhetkiä...
 

 
Grilliherkkujen valmistus alkoi väsäämällä omatekoista ketsuppia, joka osoittautui ässäksi lisukkeeksi, vaikka sen valmistamiseen vierähti puolisentoista tuntia.
 



 
Itse ateriana hampurilaisia, tuoreita grillikasviksia, basilika-aiolia ja ranskanperunoita. Tämä ruokavammailija uskaltautui muuten maistamaan ensimmäistä kertaa kesäkurpitsaa, ja sehän oli ihan maittavan makuista ainakin noiden sitruunalla ja oliiviöljyllä höystettyjen kasvisten joukossa. Voin siis kokeilla toistekin!
 
Kivaa alkuviikkoa - tällä viikollahan muuten alkaa myös virallisesti KESÄ!

Testipostaus kännykällä

Latailin tuossa joskus Blogger-sovelluksen uuteen puhelimeeni, ja ajattelin nyt testailla tätä, kun odottelen Rikun työpaikan pihalla sitä palaverista, jotta päästäisiin kotiin grillailemaan :) 


Ei mulla muuta, palailen ens kerralla jonkin "järkevämmän" muodossa :)

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Maailma kylässä

Kerrankin muistin Maailma kylässä -festivaalin, joka aiempina pääkaupunkiseutu-vuosina jäänyt väliin useimmiten huonon sään vuoksi. Tänään kesäilma helli kansalaista ja päätettiin pöristellä iltapäiväksi Kaisaniemeen nauttimaan siitä, kun maailma oli saapunut Helsinkiin kyläilemään. Meillä on vieläkin Kampin kellarissa parkkipaikka, mistä oli kätevää töpötellä kohti Kaisaniemen puistoa. Riku jemmasi taskun täyteen kolikoita, sillä tarkoituksena oli maistella tarjolla olevia herkkuja niin, että napa ruskaa...






Kambodzalaisia kevätrullia, ranskalaista plättyä omenahillolla ja karamellisoossilla, filippiiniläistä kanavarrasta, gambialaista paistettua riisiä chilikastikkeella... Tulihan niitä maisteltua! 




Mässäilyn päätteksi istahdettiin vielä hetkeksi nurtsille sulattelemaan, ja jälleen tämä yksi Kamppi-apina liittyi seuraan (*tää biisi* niin kertoo musta ja Jerestä). Takaisinmenomatkalla poikettiin vielä korkkaamassa yksi Helsinki-lempparini, Lasipalatsin laituri, tältä kesältä. Välillä elämä on ihan liian siistii! 

lauantai 25. toukokuuta 2013

Safkaa: Paistettu riisi

Paistettu riisi on supersimppeli arjen luottoannos, jota tulee välillä väsäiltyä, jollei muutakaan keksi: ainekset kun tähän safkanderiin löytyvät useimmiten yli 90-prossaisella todennäköisyydellä omasta kaapistamme milloin vain. Ja on se hyvvee, vaikkei sörsseli ulkonäöllään koreilekaan! Resepti on nyysitty kauan sitten jostain reseptikirjasta, ja se on vuosien saatossa modautunut Rikun kätösissä omaan makuumme istuvaksi. Kas, tässä:


Paistettua riisiä ja kanaa
Kahdelle

1,5 dl jasmiiniriisiä
1 broilerinfileepihvi
1 iso sipuli
voita paistamiseen
suolaa riisiin

2 rkl soijakastiketta
2 valkosipulinkynttä
2 tl sambal oelek-tahnaa
1 kananmuna

1. Laita riisi kiehumaan paketin ohjeiden mukaan. 
2. Vatkaa pikaisesti kulhossa soijakastike, valkosipulinkynnet murskattuna, sambal oelek-tahna sekä kananmuna.
3. Silppua sipuli ja paloittele fileepihvi suunnilleen sentin levyisiksi kuutioiksi. Paista sipuli ja kana.
4. Lisää joukkoon kypsynyt riisi. Paista noin minuutin verran. 
5. Lisää joukkoon valmistamasi soijakastike. Paista noin kolmen minuutin verran tai kunnes soijakastikkeen joukossa oleva kananmuna on kypsää. Valmista!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Perjantai - pyykkipäivä

Ahhh, perinteinen perjantaisiivous suoritettu! Kumpikaan meistä ei ole siivousasioissa turhantarkka, ja viikolla ei jälkien korjaamisen lisäksi vaan millään jaksa heilua imurinjatkeena. Siksi perjantaista onkin tullut meille siivouspäivä, jolloin putsataan ja puunataan kaikki nurkat puhtoisiksi. Viikonloppuna on sitten ihanaa sotkea viettää aikaa puhtaassa kodissa! Tänään siivouspäivään kuului myös vaatehuoneen uudelleen järjestämistä, ja vähän poraushommia, jotka ovat jääneet roikkumaan tekemättömien töiden listalle jo joulukuulta. Hiljaa hyvä tulee ja parempi myöhään... Ja mitä näitä latteuksia nyt on.  


Kuvituksena mihinkään-mitenkään-liittymätön kuva piskuisesta oliivipuustani. Tehtiin äitienpäivänä vaihtarit mamin kanssa: mä vein hänelle äitienpäiväkukan, ja hän lahjoitti mulle oliivipuun, kun sitä ihastelin. En ole koskaan onnistunut minkäänlaisen puun kasvattamisessa: joskus ammoin bonsai-puuni teki itsemurhan hyppäämällä alas ikkunalaudalta, ja samoihin aikoihin suhteellisen hyvinvoivien traakkipuiden ruukkuihin Riku meni istuttamaan sipuleita (älkää kysykö, miksi - en tiedä vastausta), jolloin ne luonnollisesti heittivät henkensä. Sen jälkeen en ole edes yrittänyt, joten nyt on kovat piipussa tämän pikkupuun kanssa... Jos teiltä löytyy taikoja oliivipuun hellään huolenpitoon, jakakaa ne toki!

Mukavaa persdaagia kaikille :)

torstai 23. toukokuuta 2013

Sadepäivän shoppailuhirviö

Sataa, sataa, ropisee... Minne se kesä meni? Toisaalta: enpä manaa enempää, jos saataisiin vaikka viikonlopuksi jälleen edes vähän kesäisempää keliä tähänkin maailmankolkkaan. Melkein kaikki illat on tässä lämpimämpien kelien aikana tullut vietettyä pihalla tai terassilla (ja vieläpä ihan sillä omalla, eikä millään kaljoitteluterdellä), ja sisällä istuskelu tylsistyttää. Ja mikä onkaan tämän tädin looginen ratkaisu sohvalla möllöttämisen piristämiseen? Kyllä vain: "ehkä mä ihan pikkaisen vilkaisen, olisko tullut jotain kivaa kesäuutta..." 


No helkutti, olihan siellä! Tällä kertaa selvisin kuitenkin suhteellisen vähällä, ja oikeastaan jokainen tuosta ylläolevasta triosta on tarpeeseen tuleva hankinta. Tälle kesälle mulla on selkeästi jokin sortin navy-fiksaatio! Ennen kun sinistä tuli puettua päälle lähinnä vain farkkujen muodossa, mutta tällä hetkellä se kiehtoo muissakin vaatteissa ja asusteissa. Vai vaikuttaakohan muutto lähestulkoon meren rannalta sisämaahan päin alitajuisena kaipuuna seilorihenkisiin juttuihin? Tiedä häntä. Ensi viikolla pitäisi tämän kolmen kombon saapua luokseni lievittämään tuota kaipuuta.

Huomenna alkaakin taas jo viikonloppu! Tälle viikonlopulle meillä ei ole mitään erikoista mietittynä, ja omana suunnitelmanani ottaa mahdollisimman rennosti. Vaikka työviikko on vierähtänyt ohitse taas ihan hurjaa vauhtia, on mulla tavallistakin väsyneempi olo. Saattaa olla, että nämä pari synkeämpää päivää alkoivat heti vaikuttaa energiatasoihin, tai sitten olen yksinkertaisesti vaan loman tarpeessa. No, ei siihenkään enää montaa viikkoa ole, ja väliin mahtuu myös juhannus vapaineen. Tänä kesänä haluan ottaa lomalla mahdollisimman rennosti; sen vuoksi otettiin tuo matkakin heti loman kärkeen, että jää vielä yli kolme viikkoa aikaa laiskotella koto-Suomessa. 

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kesälomamatka kursiutuu kokoon

Pienin askelin, mutta varmasti! Tänään tuli nimittäin varattua ensimmäinen hotelli. Koska lennämme Dubrovnikiin, valikoitui se luonnollisesti ensimmäiseksi etapiksi. Hotellitarjonta ei ollut siellä kovinkaan runsasta - tai sitten vilkkaimmalla kesälomakaudella monet hotellit on jo buukattu täyteen aikapäiviä sitten, mutta kyllä niidenkin välillä pähkäilyyn sai uppoamaan tunnin jos toisenkin. Hotellien lisäksi tutkailin yksityisten tarjoamia majoituspalveluita esimerkiksi Airbnb:n kautta, mutta meidän kahden hengen matkaseurueellemme ihan perinteinen hotelli osoittautui vaiva-hinta-suhteeltaan kuitenkin parhaaksi vaihtoehdoksi. 

Pitkään myös surffailin eri varaussivustojen syövereissä: niitä kun putkahtelee markkinoille kuin sieniä sateella, ja kaikki tuntuvat kiljuvan "alinta hintaa ja monipuolisinta palvelua". Tälläkin kertaa päädyin kuitenkin tuttuun ja turvalliseen Booking.comiin jo ihan siitä syystä, että heidän kautta varatessaan hotellin voi maksaa perinteisesti paikan päällä, eikä kyseinen palvelu veloita koskaan asiakkaan luottokorttia, päinvastoin kuin monet uudemmat palvelut, jossa koko huonehinta täytyy maksaa varatessa. Tällä kertaa päädyimme Hotel Aristoniin, joka vaikuttaa varsin lupaavalta paikalta aloittaa kesälomailu...





Seuraavaksi pitäisi alkaa miettiä autovarausta sekä seuraavia hotellivarauksia. Ajattelimme vuokrata auton koko matkamme ajaksi, jotta siirtyminen paikasta toiseen olisi mahdollisimman helppoa, ja voi myös itse tehdä halutessaan matkaan pieniä mutkia. Koska kyseessä on vain suunnilleen viikon mittainen reissu, ei vuokrahintakaan kaada taloutta. 

Seuraava kohde, jossa viettäisimme muutaman päivän, onkin nyt hakusessa; näin lyhyellä matkalla kaksi paikkaa on ehdoton maksimi, ettei koko loma mene nautiskelun sijasta autossa istumiseksi. Näillä näkymin se voisi olla Split, tai sitten ylittäisimme rajan Montenegroon. Löytyykö teiltä vielä suosituksia?

tiistai 21. toukokuuta 2013

Puuterointipiste

Riku öljysi tänään iltapäivällä alapihan terassia, ja auringon mentyä pilveen siirryin sisätiloihin ja kävin vihdoin vaatehuoneen kimppuun. Ensimmäisenä urakkana oli siivota puuteripiste, eli meikkipöytä. Itse en ole kummoinenkaan meikkiharrastaja, joten ensimmäisenä etappina sain heittää vesilintua lähestulkoon puolilla meikeistäni, jotka olivat päässeet vanhentumaan. Vähemmälläkin pärjää. 




Päivittäin tai edes lähes päivittäin käyttämäni tuotteet mahtuvat helposti tuohon pyöreään meikkilaukkuun, ja loppuja säilytän noissa muutamassa korissa. Myöskään tuoksujen osalta en ole innokas keräilijä, vaan olen käyttänyt tuttua ja turvallista Diorin J´Adorea jo monen-monen-monen vuoden ajan. Joitain harha-askelia tulee välillä otettua, mutta sitten palaan aina ruotuun - kaipa sitä nenä on niin tottunut tähän vuosien saatossa, ettei enää osaa vaihtaakaan? Meikkipöytänä mulla on ihan jäätävän pitkä, Ikeasta joskus vuonna kivi ja kirves hankittu pöytä ikkunan edessä. Mutta mikäpä siinä, kun mahtuu.



Jotain pituudesta voi päätellä siitä, että noita tavallisen keittiöntuolin kokoisia tuoleja mahtuisi pöydän alle vielä kaksi kappaletta lisää. Mulla oli vaatehuoneen tuolina aluksi Kartellin Stone, mutta se ei oikein sopinut tuohon tehtävään ja muutti kylppäriin, joten kannoin tuonne noita vanhoja keittiön tuolejamme. Pöydän toisessa päässä säilytän meikkejäni, ja toinen pää on varattu hiusjutuille sekä sekalaiselle sälälle, kuten aurinkolaseille, kelloille ja niin eespäin. Paras puoli tässä pöydässä on kuitenkin se, että pöytä kätkee sisäänsä neljä erittäin hyvänkokoista laatikkoa, missä voi säilyttää muuta sälää. 





Ensimmäisestä vetolaatikosta löytyy koruja. Oon aika laiska käyttämään vihkisormusta lukuunottamatta mitään koruja etenkään arkena, ja nytkin heittelin paljon turhia/likaisia/parittomia rihkamakoruja menemään. Siltikin jäi vielä yllättävänkin paljon sälää jäljelle! Toisessa laatikossa säilytän erinäisiä hiusjuttuja, sekä siellä on myös korurasia tärkeimmille koruilleni. Kolmanteen laatikkoon olen laittanut pikkuhuiveja, ja viimeisessä laatikossa pidän vöitäni.

Nyt on kyllä hyvä fiilis, kun jaksoin aloittaa tämän vaatehuoneprojektin, ja pääsin samalla eroon kasasta tarpeetonta tavaraa!

Pihaihastus: Röshults Urban -tulikori

Piha-asiat ovat edelleenkin kovasti framilla omalla selailulistallani, joten niitä päätyy tännekin jatkuvalla syötöllä - koettakaa kestää! Tällä kertaa ihastelen Cornelia Norgrenin suunnittelemaa Röshultsin Urban -tulikoria, joka on eräänlainen pihatakka, joka on valmistettu käsityönä Ruotsissa. Sisätakkaa ei näinkään lämpimillä keleillä enää pahemmin parane panna tulille, joten tällä hetkellä eräs eräs omakotiasumisen lempielementeistäni on kesäteloillaan. Olen semmoinen tuleentuijottelija: elävä tuli se vaan jaksaa vangita katseen päivä toisensa jälkeen. Mökilläkin ehdoton suosikkini on järven rannanrajaan viritelty nuotiopaikka, missä on tullut vietettyä hämärtyvä kesäilta poikineen - eikä aina pelkästään herkullisten muurinpohjalettujen perässä.






Riku tosin jaksaa järjen äänenä muistuttaa, että onhan meillä tuolla alaterassin puolella tiilistä muurattu puugrilli, johon ollaankin muutamana iltana viritelty tulet pystyyn. Itseäni tosin vähän hirvittää paikka, jonka kyseisen laitoksen rakentaja on valinnut: lähestulkoon suoraan kahden isomman puun alla ja välittömästi tonttiamme rajaavan puuaidan vieressä. Mitään isompaa roihua siis ei siihen parane virittää etenkään kuivimpaan aikaan. Ajatus "pihatakasta" on siis hautumassa... 

Onko kenelläkään muulla jo ikävä sitä, kun talvi-iltana voi parkkeerata tunneiksi takan eteen möllöttämään?

maanantai 20. toukokuuta 2013

Ripaus seilorihenkeä terassille?

Edellinen asukas oli poistanut terassiamme kiertävän rimoituksen terassin etuseinämältä, ja asentanut tilalle juuttinarut. Nyt aurinko pääsee paistamaan patiolle vapaasti, kun ei ole turhaa seinämää edessä. Mielestäni ratkaisu on kuitenkin inasen merihenkinen, ja olenkin selaillut erilaisia, aavistuksen seilorihenkisiä juttuja, joilla terassia voisi piristää. Muutamia inspiraatiokuvia on päätynyt koneellekin:







Tummansinisestä ja navy-raidoituksesta en niin innostu, joten itse lähtisin toteuttamaan ripausta merihenkisyyttä muilla keinoin ja pohjalla terassilla olevat, hieman siniseen taittavat harmaan sävyt. Tällä hetkellä suurin unelmani olisi tuo toisessa kuvassa näkyvä Steltonin Ship´s Lamp suurimmassa koossa, mutta hintansa vuoksi se taitaa jäädä haaveeksi ainakin tältä kesältä. Iskeekö muille merihenkinen tyyli, vai näyttääkö ihan pöhköltä sisämaassa? Tai noh, onhan meillä tuo "joki" tuossa tontin nurkassa...