torstai 29. elokuuta 2013

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Paljon värei ja mieluiten pinkkii

Nyt on pieni ryhtiliike kaiken värittömyysfiilistelyn jälkeen paikallaan, ja jotain värikylläisempää kehiin! Kesän viimeiset tahdit tanssitaan nimittäin ihan näillä näppäimillä, ja pitkästä aikaa on jo näin viikolla semmoinen fiilis, että viikonloppuna voisi jaksaa lähteä seikkailemaan jonnekin muuallekin kuin kotipöpeliköihin. Minne? Se jää nähtäväksi: vapaa-ajan aikataulutus kun ei kuulu edelleenkään vahvoihin puoliini, ja almanakka lentää nurkkaan häpeämään aina perjantai-iltapäivisin kolmen ja kuuden välillä. Eiköhän sitä kuitenkin jotain kivaa keksitä tuttuun tapaan ex tempore; käsillä kuitenkin ovat viime hetket näyttää maailmaa karkkivärisille kesäpopoille!



TOIVOTTAVASTI EI AINAKAAN SADA IHAN HIRMUISESTI :)

tiistai 27. elokuuta 2013

Jotain harmaata

Kun lämpömittarin lukema alkaa öiseen aikaan hätyytellä viittä astetta, hiipii mieleen harmaa väri. Itselleni harmaa ei edusta ainoastaan loskaa, ankeutta ja arkea, vaan se tuo mieleen myös kylmän kauden positiiviset asiat: lämpöiset villasukat, pehmoiset tyynyt, torkkupeitot, jotka houkuttelevat kääriytymään takkatulen äärelle... Kesällä harmaa on näkynyt meillä lähinnä terassilla talon väriin sopivina ulkokalusteina ja -tekstiileinä, mutta syksyn lähestyessä houkuttelisi hankkia jotain pientä harmaata myös sisätiloihinkin. 

Kuvat allaolevista linkeistä

Harri Koskisen Iittalalle suunnittelema, polyesterihuovasta valmistettu Meno-kotikassi sopisi sohvan kulmaan kätkemään sisälleen torkkupeitot, joiden joukkoon tänä syksynä voisi liittyä Ratzerin Twist a Twill-viltti. Syksyisin ja talvisin viltti kun on paras kaverini ja viljelen niitä eri puolelle taloa, sillä mulla on aina aivan pirun kylmä!

Sohvan sivutyynyiksi haikailen Normann Copenhagenin Brick-tyynyjä, ja sohvapöydän kynttilälautasen täydennykseksi teräksenväristä Tom Dixonin Etch-kynttilälyhtyä; keittiön puolelle ikkunan alle taas Muuton Outside In -kukkaruukkuja. Yläkerran harmaasävystä voisivat vastata Marimekon Tuuli-kuosilla varustetut pussilakanasetit. Siinäpä olisi jo harmaata kerrakseen! 

Vetääkö jokin tietty väri teitä erityisesti puoleensa syksyn lähestyessä?

Inspiration: Concrete Walls

Harvassa ovat ne kerrat, kun meikäläisen saa innostumaan tapetista! Kumpikaan meistä ei ole enää tehosteseinien ystävä, sillä edellisissä asunnoissa on tullut huomattua, kuinka nopeasti erikoisempiin ratkaisuihin tuppaa kyllästymään. Etenkään seiniin tapettien avulla tehtävät kuvioinnit eivät ole herättäneet itsessäni aiemmin sydämentykytyksiä, kunnes törmäsin näihin, norjalaiskuvaaja Tom Hagan valokuvien perusteella suunniteltuihin ConcreteWall-tapetteihin. Betoniseiniä ja -lattioita olen fiilistellyt jo pidemmän aikaa, mutta vähän sillä asenteella, ettei moista ole mahdollista koskaan tähän kotiin saada. Tapettia en tullut edes ajatelleeksi, mutta aika makean näköisiä seinäpintoja saa aikaan silläkin tapaa, katsokaa vaikka: 










Meillä "betoniseinää" voisin ajatella mieluiten makuuhuoneen sängyn taustalle: makuuhuoneessa kun on muutenkin hieman muuta asuntoa rouheampi meininki mustan ja kromireunuksisen futonsängyn haukatessa suurimman osan tilasta. Ja hääkuvahenkarit voisivat sopia aika mainiosti roikkumaan betonikuvioitua taustaa vasten!

PS. Joku tarkkasilmäinen saattaa huomata, että kirjoittajan nimi on vaihtunut niin sivupalkissa kuin allekirjoituksessakin. En ole käväissyt maistraatin kautta, vaan päätin vaihtaa "nimimerkikseni" oman etunimeni tännekin puolelle. Aloitin aikoinaan hääblogini Kristana: se on oikeastikin toinen etunimeni, ja kolmaskin siihen päälle vielä löytyy. Silloin se tuntui luontevalta - haluttiin pitää joitain hääjuttuja ylläreinä vieraillekin, joten olisi ollut pettymys, jos joku olisi vahingossa hakukoneen kautta päätynyt suunnittelublogiimme. Nimimerkki jäi roikkumaan, ja sillä on tullut bloggailtua tälläkin puolella jo reilun vuoden ajan. Kristaksi minua ei kuitenkaan koskaan ole "elävässä elämässä" kutsuttu, joten pitkän päälle etenkin meileihin vastaaminen toisella etunimellä alkoi tuntua itsestäni ihan pöhelöltä - tässä siis ollaan :) Ulriikka täältä ruudun takaa siis, moi vaan! 

maanantai 26. elokuuta 2013

Aurinkoterapiaa

Ihanaa, kun vielä iltapäivällä töistä tullessakin melkein koko alakerta kylpee auringon valossa!



AURINGONPAISTEISTA ALKUVIIKKOA KAIKILLE!

lauantai 24. elokuuta 2013

Kitchen chalkboard

Lauantai-illan ajankuluksi päätin ryhtyä piirtely- ja värittelyhommiin! Viimekesäisistä häistämme periytynyt liitutaulu on tupaantuliaisistamme saakka nojaillut keittiön ikkunaan koristuksenaan tuparimenu: ehkä olikin jo aika vaihtaa tekstiä. Huokoisesta taulusta kuultavat raivokkaan pesuoperaationkin jälkeen jäljet niin häiden pöytäjärjestyksestä kuin päivän menusta, mutta mitäpä me pienistä :) Etsiskelin Googlen kuvahausta inspiraatiokuvan, ja jäljensin sen sopivilta osin läppärin ruutua tihrustellen ensin lyijykynällä, sitten liitutaulutussilla taustalle. Tällainen tekele siitä tuli: 



RAKKAUDELLA KOKATTU TARJOAA MYÖS SIELUNRUOKAA!

perjantai 23. elokuuta 2013

Merkillistä

Oonko koskaan maininnut rakastavani kaikenlaisten listojen, lippusten ja lappusten tuhertamista? Post-Iteja kuluu välillä varsinkin töissä ihan tuhottomat määrät… Listaa siis rustailin perjantain ratoksi, nimittäin lempimerkkihaastetta, jonka pihistin Pihkala-blogista. Tarkoituksena siis listata omia, käytössä olevia lempimerkkejä alla olevan listan mukaisesti.

kengät // Sam Edelman, Jimmy Choo
tennarit // Reebok
farkut // Katharine Hamnett
t-paita // Zoe Karssen
alusvaatteet // CK
laukku // DKNY, Mulberry
lompakko // Michael Kors
aurinkolasit // Marc by Marc Jacobs
kello // D&G
korut // Silvàn (vihkisormus)


TV // Sony
kännykkä // iPhone
MP3 // iPod (en tosin ole käyttänyt aikoihin)
tietokone // MacBook, HP
meikit // Loreal
kasvovoide // Erisan
deodorantti // Dove
hammastahna // Pepsodent
shampoo/hoitoaine // Loreal

saippua // La Compagnie de Provence
tuoksu // Dior J´adore
mineraalivesi // Novelle
viini // Taittinger
drinkki // mojito
leipä // Vaasan (piimälimppu)
ruoka // Valio


jäätelö // Pappagallon jogurttijäätelö
karkit // Turkinpippuri
sänky // Jensen
lakanat // Finlayson
kampaaja // -
päivälehti // HS
lehti // Mondo

Tänään meille tuleekin tupa täyteen vieraita, kun Rikun veli, äiti ja äidin mies (sekä jätti-iso hauveli) saapuvat viettämään kesän toisiksi viimeistä viikonloppua. Palaillaan, kun keretään – sitä odotellessa

SUPERHYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

torstai 22. elokuuta 2013

Kaunis koti Kööpenhaminassa

Sköna Hemin sivuja selaillessa jäin ihastelemaan tätä tanskalaisasuntoa





Upeat pöydät ja jakkarat, kristallikruunu, rosoisuutta ja valkoisuutta... Kerrassaan upea!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Vaaleampi kylpyhuone

Vihdoin se on jotakuinkin "valmis": kylpyhuone nimittäin! Aiemmin en ole viitsinyt sitä esitellä, sillä ovenkarmien ja katon maalausurakka on ollut vaiheessa kovin kauan: maalit tuli ostettua silloin, kun lumi oli vielä maassa, mutta toteutus on antanut odottaa itseään piiiitkään. Lauantai-iltana Riku innostui kaivamaan telat ja pensselit esille ja suti pinnat pohjamaalilla. Sunnuntaina vielä maalattiin, ja nyt kylppäri alkaa olla siinä kuosissa, mihin se tulee luultavasti jäämään ennen isomman käden remonttireiskailua, mitä ei ole tiedossa ainakaan lähimmän vuoden sisällä. 




Suihkujen takana olevat seinät on päällystetty valkealla, suurehkolla laatalla. Samaa laattaa löytyy molemmista vessoistamme. Lattia ja sivuseinä sen sijaan on päällystetty hiekanvärisellä, neliskanttisella laatalla, joka on samaa sarjaa koko alakertaa peittävän lattialaatoituksen kanssa. Jos itse olisin saanut valita, olisin päällystänyt myös sivuseinän tuolla valkoisella laatalla, mutta näillä mennään toistaiseksi. Kylpyhuoneessa on kaksi suihkua vastakkain. Granan sadesuihkut hankimme jo viime talvena; homma tuli suhteellisen edulliseksi, sillä olemassaolevat sekoittajat olivat hyvät ja toimivat, joten niitä ei tarvinnut ostaa mukaan. Näiden hankkimista suunnitellessamme lueskelin netistä kommentteja eri valmistajista, ja Grana oli saanut aika paljon kritiikkiä. Meillä taas nämä hinnaltaan varsin edulliset suihkut ovat toimineet nyt puolisen vuotta ihan mainiosti. Tosin sekoittajista en osaa sanoa juuta enkä jaata, omamme kun ovat Oraksen.



Kartellin läpinäkyvän Stone-penkin hankin alun perin pukeutumishuonetta varten, mutta se ei löytänyt sieltä luontevaa paikkaa. Pienen hakemisen jälkeen paikka löytyi sen sijaan kylppäristä. 



Pyyhkeet riippuvat seinustalla Design House Stockholmin Wave-naulakossa. Tämänkin tuplapaketin hankin alun perin vaatehuoneeseen, mutta toista naulakkoa ei siellä tarvittu, joten se muutti kylpyhuoneen puolelle.


Kylpyhuoneen puolelta vielä kertaalleen saunaan. Ajattelin vinkata, että näitä suhteellisen pienikokoisia ja kulmikkaita valkoisia kiuaskiviä löysimme edullisesti Prismasta. Paketti, joka riitti helposti päällysteeksi omaan pikkukiukaaseemme lähti mukaan kahdella kympillä :)

Siinäpä meidän kylppärimme - kahdelle hengelle varsin näppärä ja toimiva pakkaus. Yläkerran vessaankin olisi vielä mahdollista asentaa suihku, sillä kaikki liitännät seinästä löytyvät valmiina, mutta itse emme ole nähneet siihen tarvetta - tämä riittää meille ainakin toistaiseksi.

tiistai 20. elokuuta 2013

Tiistain tarinoita



Illat ovat alkaneet pimetä kuin varkain, eikä enää tarkene istuskella ulkona kesäkamppeet päällä leppeässä kesäillassa puolille öin. Sitä oli ehtinyt jo unohtaakin, kuinka pimeää täällä tuleekaan: takapihan puolella kun tontin rajasta alkava, vielä täydessä lehdessä oleva metsikkö peittää sen takana kiemurtelevan ulkoilureitin valoineen sekä kauempana sijaitsevan asuinalueen valojen kajastuksen. Pihalla voi istuskella pilkkopimeässä ja kuunnella ohikulkevien junien suihkinaa ja laskeutuvien lentokoneiden jylinää; tuntea olevansa samalla ihan yksin syysillassa, mutta silti kivenheiton päässä palveluista. Juuri siksi olenkin oppinut tykkäämään niin kovasti pienestä, muutaman talon käsittävästä "asuinalueestamme". Onneksi viime vuonna ohitimme ennakkoluulomme ja tulimme katsomaan tätä taloa! 

Olen myös hiljalleen kaivellut esille erilaisia syysjuttuja. Kynttilöiden polttelu on jo aloitettu, ja takkaakin varten puita hakattu talven tarpeiksi sekä takkakauden alkamista ajatellen pinottu myös tulisijan takaseinustalle. Vielä sisällä on sen verran lämpöistä, ettei takkaa viitsi laittaa tulille hohkaamaan kuumuutta, mutta eiköhän tuokin taas muutamien viikkojen perästä ala lämpeämään joka ilta, kuten viime talven ja kevään aikana. Untuvatossuja en ole vielä myöskään tohtinut kaivaa kaapin perukoilta käyttöön, mutta Maailman Paras Viltti on päässyt jo muutamana iltana käyttöön. Sain tuon jättikokoisen, kirjaillun torkkupeiton viime vuonna joululahjaksi veljeltäni, ja se on todellinen taikakapine! Ohutta, kevyttä ja höyhenenpehmeää kasmirvillaa, joka ei kutita yhtään tällaista villa-allergikkoakaan, ja ohuudestaan huolimatta kaikkein lämpimin peitto, johon olen koskaan kietoutunut. Täydellinen syksyyn ja talveen!

maanantai 19. elokuuta 2013

Kirje joulupukille


...tai pikemminkin kuvaviesti! Kaikki kesäriennot rokottivat sen verran budjettia, että tästä asusteiden haavelistauksesta seuraavan/seuraavien hankintojen paikka lienee vasta loppuvuodesta. Mutta eikös se niin mennyt, että hyvää kannattaa odottaa? 

1. Reilunkokoinen viikonloppulaukku tulisi tosin tarpeeseen jo syksyn puolella, kun tulemme viettämään luultavasti jonkin verran aikaa sahaten oman kodin ja keskustakodin välillä. Veljeni lähtee lähes vuodeksi ulkomaille ja Kampin-asunnon kukkienkastelu sun muu huolto jää loppusyksystä lähtien pitkälti meidän harteillemme. Ja onhan sieltä helppo myös karata Helsingin viikonlopun rientoihin! Vaikka erilaisia monogrammikuosisia laukkuja vähän vierastankin, vaikuttaisi esimerkiksi Guccin weekend bag hyvältä vaihtoehdolta. 
2. & 6. Huiveja ei koskaan voi olla liikaa! Välikauden huiveja ei itselläni edes ole kovin runsaasti, joten jompi kumpi (tai tietysti vaikka molemmat!) näistä puuvillahuiveista tulisi varmasti ahkeraan käyttöön. Beige GG-kuosinen huivi & harmaa-valkoinen huivi horsebit-printillä.
3. Asusteista itselleni kaikkein helpoimpia ja useimmiten päälle eksyviä ovat erilaiset rannekorut. Tällä hetkellä unelmien ranneke olisi valkea Kelly Double Tour Hermèsilta. 
4. Myös sormuksia olen aina vasemmassa nimettömässä killuvan vihkisormuksen myötä oppinut hiljalleen käyttämään. Saint Laurentin sormus tarttui haavelistalle suuren kokonsa ja värityksensä vuoksi. 
5. Olen huomannut, että itselläni ruskean sävyisille laukuille löytyy käyttöä jopa enemmän kuin mustille. Proenza Schoulerin kastanjanruskeasta PS1 satchelista löytyisi reippaasti kokoa niihin käyttötilanteisiin, joissa laukkua tulee useimmiten arjessa kannettua mukana. Tämä onkin kiivennyt tämän hetken laukku-unelmaksi numero yksi, mutta hintansa vuoksi joudun sitä varmasti "hetken" odottelemaan!

Energistä alkuviikkoa kaikille - toivottavasti saadaan ennustetut kesäkelit palaamaan :)

Sunnuntaimättö: Juustopaistos

Kaboom! Rennon sunnuntain kruunasi varsinainen kaloripommi, äärimmäisen helposti valmistuva juustopaistos. Ennen arjen työrupeamaa saa vähän herkutella, eikö totta? Kahdelle hengelle riittää varsin hyvin pikkuvuoallinen tätä supermättöä, sillä kovin isoa palasta en ainakaan itse pysty syömään, sen verran juustoisaa ja kermaisaa on tämä. Mutta helppoa ja hyvää - jopa niin simppeliä, että itse maailman surkeimpana ruuanlaittajana osaan kyhätä tämän kasaan! Juustopaistoksen kanssa raikas salaatti maistuu taivaalliselta. 


Superhelppo juustopaistos
Pienehköön vuokaan kahdelle

Neljä viipaletta paahtoleipää
2 munaa
noin 1,5 - 2 dl kuohukermaa
noin 1,5 - 2 dl maitoa
2-3 valkosipulinkynttä
Mustapippuria
Suolaa
Kanan fileesuikaleita, herkkusieniä, paprikaa - mitä nyt täytteeksi tahtookaan laittaa
Turunmaa-juustoa

1. Peitä vuoan pohja paahtoleipäviipaleilla
2. Vatkaa munat, kerma, maito ja lisää joukkoon mausteet
3. Asettele täytteet paahtoleipien päälle. Meillä täytteenä oli tällä kertaa broileria sekä paprikaa.
4. Leikkaa Turunmaasta muutaman millin paksuisia siivuja täytteiden päälle niin, että vuoka peittyy
5. Kaada päälle muna-kerma-maitoseos
6. Paista uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes pinta alkaa rusehtua. 

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Inspiration: White Cave house

Valkoista, viivasuoraa, äärimmilleen pelkistettyä? Jotain, mikä tuntuu näyttävän kieltä (tai keskisormea) lähiympäristölleen? Sitä löytyy Takuro Yamamoto Architectsin Kanazawaan, Japaniin suunnittelemasta valkoisesta luolatalosta. Jollei asuttavaa, niin ainakin pysäyttävää. 





U-P-E-A!

Keittiöhaaveiden ajatuksenvirta

Jos pääomaa olisi kertynyt tilille tuhlattavaksi asti, olisin varmasti jo aikapäiviä sitten jyrännyt nykyisen keittiömme maan tasalle. Eipä siinä: kyllähän se tarkoitustaan palvelee lähestulkoon erinomaisesti, eikä myöskään ulkonäössä ole mitään perustavanlaatuista vikaa. Silti se ei ole unelmien keittiö – eikä sellaista tietenkään voi edes odottaa, kun talo on valmiina ostettu, eikä kyökkiä ole itse päässyt suunnittelemaan. Vaikkei keittiö komeilekaan remonttilistan kärkipäässä, haaveillahan saa aina, eikö vain? Ehkä niitä haaveita pääsee sitten joskus toteuttamaankin… Millainen olisi tämän hetken unelmakeittiöni? 

Kuva

Omaan taloomme L:n muotoinen keittiö on oikeastaan ainoa mahdollisuus. Tällä hetkellä keittiön kaapit ja kodinkoneet jääkaappi-pakastimia lukuun ottamatta sijaitsevat tässä muodossa seinän vierellä, ja kylmäsäilytystä varten keittiön keskellä on kahden jenkkikaapin mentävä seinä. Kyseinen seinusta antaa keittiölle hieman suojaa katseilta, mikä on armollista etenkin, jos tiskikone on jäänyt täyttämättä ja tasojenkin pyyhkimisen kanssa on ollut kiireessä vähän niin ja näin. Siitäkin huolimatta poistaisin kyseisen virityksen, ja asennuttaisin tilalle saarekkeen. Se toisi lisää säilytystilaa keittiöön sekä myös vielä himpun verran lisää avaruutta alakertaan: koko alakerta olisi näin yhtenäistä tilaa, eikä keittiössä olisi enää nykyisenlaista ”käytäväfiilistä”. Uskoisin, että näin myös alakerran ”huonejakoa” olisi helpompi muuttaa. Haluaisin nimittäin siirtää sohvan ikkunoiden alle takan eteen, mutta nykyinen järjestys pakottaisi silloin siirtämään ruokapöydän joko tv-nurkkauksen puolelle (kokeiltu on; näyttää kamalalta) tai alakerran eteisosaan. Saarekkeen avulla sinänsä turha ”eteisosa” muuttuisi osaksi keittiötä, ja pöydän paikka olisi siellä luonteva. Olen myös sitä mieltä, että yhdellä jääkaapilla pärjättäisiin meillä mainiosti.

Kuva

Entäpä saareke, joka poikkeaisi hieman totutusta kuution mallisesta möhkäletyylistä? Ylläolevan kuvan nähtyäni olin myyty: omalla tavallaan siro, luonnonmateriaalista valmistettu saareke, joka toimii varmasti katseenvangitsijana. Kotonamme puun väri kun on ja pysyy joissain yksityiskohdissa: lattialistoja, yläkertaan johtavia portaita taikka yläkerran parketteja tuskin lähdemme korvaamaan tai väriä vaihtamaan, vaikka puunsävyä onkin tullut esimerkiksi vessan ja kodinhoitohuoneen katoista maalailtua valkealla piiloon.

Tällä hetkellä haaveilen mattavalkoisista, vetimettömistä kaapistoista. Simppeliä ja ajatonta, jota on helppo maustaa halutessaan muilla ratkaisuilla. Myös mustat keittiöt viehättävät tällä hetkellä kovasti, mutta yhden ”värillisen” keittiön ensimmäiseen omaan asuntoomme pykänneenä muistissa on vielä se, kuinka omaan silmääni hieman erikoisemman ratkaisun parasta ennen –päiväys tuli vastaan jo muutamassa vuodessa. Lisäksi tuppaan myös ajattelemaan eteenpäin: vaikka tämä talo on meille täydellinen juuri nyt, se tuskin tulee olemaan koti, jossa vielä eläkeikäisinä istumme kiikkustuolissa kutoen sukkaa. 

Kuva

Keittiön tasoksi tahtoisin mustan, mattapintaisen kivitason. Myös betoninharmaa houkuttaa niin seinäpinnassa kuin tasoissakin. Välitilaan haluaisin elävännäköistä pintaa, kuten yllä olevassa Ikean sivuilta löydetyssä kuvassa. Vaiko sittenkin mustaa hieman alempana olevien kuvien tyyliin? Jääkaappiseinän purkamalla keittiöstämme tulisi entistäkin avarampi ja valoisampi, kun lähes koko alakerta olisi näin täysin yhtenäistä tilaa ja suurista ikkunoista tuleva valo pääsisi ylettymään kunnolla keittiön joka kolkkaan. Siksi myös tummempia värejä voisi hyvin käyttää, eikä keittiöstä tulisi pimeä tai tunkkainen. Onneksi päätöstenteko ei ole vielä ajankohtaista!

Nykyisin kovassa huudossa olevia avohyllyjä ja niiden luomaa tilantuntua jaksan kyllä ihailla, mutta oman keittiön kanssa olisin vähän kahden vaiheilla. Kauniit astiat ja esineet avohyllyillä näyttävät upeilta, mutta mitenkäs käytännöllisyyden kanssa? Jokapäiväinen elämä pölyrätin jatkeena ei ole sitä ominta puuhaa, joten saattaisinpa hyvin päätyä varovaisena ratkaisuna perinteisiin kaappeihin.  

Kuva

Ensimmäinen juttu, jonka standardikeittiöstä poistaisin, on astiankuivauskaappi. Meillä ei astioita pestä käsin oikeastaan ikinä, ja niinäkin harvoina kertoina, kun jonkin padan tai pannun pesualtaassa huuhtaisee, ei ole liian suuri vaiva kuivata sitä astiapyyhkeeseen. Sikäli astiankuivauskaappi on meillä täysin turha tilavaras, kun keittiöön ei muutenkaan ole mahdollista saada loputtomasti kaappitilaa. Tottahan kuivauskaapissakin voi säilyttää astioita – tälläkin hetkellä omamme on käytössä, mutta mieluummin ottaisin kunnolliset, tukevat hyllyt kiikkerien teräsriukujen sijaan. Ensimmäisen kotimme keittiöremontin yhteydessä poistimme kuivauskaapin, eikä sitä tullut kyseisessä asunnossa vietettyjen vuosien aikana kertaakaan ikävä!

Kuva

Varsinainen sekametelisoppa siis: erilaisia ideoita ja haaveita on pää täynnä, eikä toteutukseen tietenkään pääsisi kuin tarkoin valittu osa unelmista - jos ihan oikeasti uutta keittiötä lähdettäisiin rakentamaan, saattaisi punainen lanka löytyä nopeastikin, jos valintoja olisi pakko lyödä tiskiin. Unelmilla on myös tapana muuttaa muotoaan matkan varrella. Saa nähdä, miltä haaveet ja suunnitelmat näyttävät sitten, kun niitä on mahdollisuus päästä oikeasti toteuttamaan!

lauantai 17. elokuuta 2013

Vinkki: Veitset teräviksi

Kävimme tänään asioilla Helsingin keskustan Stockmannilla, ja ajattelin vinkata tännekin hyvästä tarjouksesta, jos joku muukin kuin me on tuskaillut keittiössä tylsien veisten kanssa. Ainakin keskustan Stockalta nimittäin saa tarjouksesta elektronisia veitsenteroittimia neljään kymppiin, kun normaalihinta on ollut satasen pinnassa. Veitsenteroitin kun on ollut sellainen kapistus, johon ei ole aiemmin tehnyt mieli satasta satsata, joten sellainen on keittiöstämme puuttunut iät ja ajat.



Laite toimii helposti, ja jo muutaman kerran teroittimen läpi vetämällä veitset saa huipputeräviksi. Näppärä värkki kerrassaan. Eipä mulla muuta - tänään on vielä ohjelmassa maalaushommia kylpyhuoneen puolella!

Rentouttavaa lauantai-iltaa kaikille :)

perjantai 16. elokuuta 2013

Kurkistus ekaan omaan kotiin

Kaivelin vanhoja kuvakansioita kovalevyn perukoilta, ja törmäsin kuviin ensimmäisestä omasta asunnostamme. Ostimme kyseisen asunnon vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin paikkeilla, kun olin hädin tuskin parikymppinen opiskelija ja osa-aikatyöläinen; kuumeisia laskutoimituksia omassa ja vuokralla asumisen kulujen välillä tehtiin kuukausien ajan, ja lopulta päädyttiin siihen, että kyllä me pärjätään. Ja kyllähän me pärjättiin: työtunteja tosin sai paiskia iltaisin ja viikonloppuisin lähes täysien viikkotuntien verran ja raha-asioita miettiä hieman keskimääräistä opiskelijaa enemmän, mutta ne tuntuivat sivuseikoilta. Ja onneksi oli sunnuntaivuorot; alan työkokemusta vailla olevan opiskelijan osa-aikatyöt omalta alalta olivat kiven alla, joten työskentelin opintojen alkuvuodet kaupan kassalla, kuten varmasti moni muukin lisätienestien perässä oleva opiskelija. Samaan aikaan Riku puursi myöskin yliopistolla, ja myi iltaisin ja viikonloppuisin kodintekniikkaa Prismassa.



Kotimme oli 60-luvun lopulla rakennetussa talossa Turun itäkeskustassa sijaitseva kolmen huoneen ja keittiön kerrostaloasunto. Kun ostimme sen, oli esimerkiksi keittiö 1960-luvun alkuperäisasussaan; repsottavat kaapit, haalistunut muovimatto ja seinissä kukkakaakelit. Keittiö hankittiin Ikeasta, samoin osa kodinkoneista; budjetti venyi, paukkui ja katkesi jääkaapin ja astianpesukoneen kohdalla, joten meidän oli tyytyminen vanhoihin valkoisiin, jotka kuitenkin toimivat moitteettomasti. Ensimmäiset pari kuukautta asuimmekin remontin keskellä: keittiö laitettiin uusiksi lattiasta kattoon ja myös muut huoneet kokivat isomman tai pienemmän uudistuksen. Siirtelimme kahden hengen ilmapatjaa ja nukuimme sillä milloin missäkin huoneessa, joka sattui olemaan kulloinkin siedettävimmässä kunnossa, ja "keittiönä" toimivat olohuoneen nurkassa sijainneet mikro, jääkaappi ja kahvinkeitin. Toisena suurempana hankintana teetätimme makuuhuoneisiin ja eteiseen liukuovikaapistot, jotta pienissä huoneissa ovien aukominen ei veisi turhaa tilaa.



Kuten kuvista huomaa, lämmin ja tummahko puun väri näytti tuolloin olevan ehdoton lemppari, ja sitä löytyikin vähän kaikkialta. Ehkäpä siksi kyseinen sävy ja samantyyppiset materiaalivalinnat talossamme (joka on pykätty pystyyn samoihin aikoihin) aiheuttavat kyllästyksenväristyksiä ja remppaintoa enemmän kuin tarpeellista olisi. Sisustushankinnat muutamaa hassua hintavampaa juttua lukuunottamatta, saati sisustaminen harrastusmielessä olivat siinä vaiheessa lähes täyttä utopiaa; onneksi oli olemassa Ikea, kirpputorit ja vanhempien varastot, joista sain sosialisoitua esimerkiksi vanhat Artekin tuolit. Ne odottavat itse asiassa edelleenkin varastossamme satulavöiden vaihtoa - kunhan vaan saisi aikaiseksi... Tyytyväisinä kuitenkin asustelimme omassa kodissamme loput Turun-vuosistamme, ja asunto oli kaikkine puutteineenkin meille kovin rakas; olihan se meille ensimmäinen ikioma koti, jota sai laittaa juuri sellaiseksi kuin itse tahdoimme. 




Itse lähdin Helsinkiin, kuinkas muutenkaan kuin oman alan työkokemuksen perässä, ensin yhdeksi kesäksi ja nelisen vuotta sitten pysyvästi asumaan. Riku seurasi perässä vasta vuotta myöhemmin, jolloin emme kuitenkaan olleet vielä valmiita luopumaan Turun-asunnostamme, vaan hankimme sinne vuokralaiset. Työkuvioiden vakiinnuttua pääkaupunkiseudulla näytti selvältä, ettemme hetkeen tulisi palaamaan Aurajoen rannoille - emmekä ainakaan tähän asuntoon. Aika aikaansa kutakin. Ensimmäinen oma kotimme vaihtoi omistajaa vuoden 2011 tammikuussa - toivottavasti siellä pitää majaansa tälläkin hetkellä tyytyväinen asukas!

PS. Hehe, huomaatteko, että sama sohva ja tv-taso kummittelevat edelleen nykyisessä kodissamme? Niistä tahtoisin kyllä jo eroon, mutta eipä se budjetti ole rajaton vieläkään, eikä tahto taivu kompromissiratkaisuihin :)