perjantai 16. elokuuta 2013

Kurkistus ekaan omaan kotiin

Kaivelin vanhoja kuvakansioita kovalevyn perukoilta, ja törmäsin kuviin ensimmäisestä omasta asunnostamme. Ostimme kyseisen asunnon vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin paikkeilla, kun olin hädin tuskin parikymppinen opiskelija ja osa-aikatyöläinen; kuumeisia laskutoimituksia omassa ja vuokralla asumisen kulujen välillä tehtiin kuukausien ajan, ja lopulta päädyttiin siihen, että kyllä me pärjätään. Ja kyllähän me pärjättiin: työtunteja tosin sai paiskia iltaisin ja viikonloppuisin lähes täysien viikkotuntien verran ja raha-asioita miettiä hieman keskimääräistä opiskelijaa enemmän, mutta ne tuntuivat sivuseikoilta. Ja onneksi oli sunnuntaivuorot; alan työkokemusta vailla olevan opiskelijan osa-aikatyöt omalta alalta olivat kiven alla, joten työskentelin opintojen alkuvuodet kaupan kassalla, kuten varmasti moni muukin lisätienestien perässä oleva opiskelija. Samaan aikaan Riku puursi myöskin yliopistolla, ja myi iltaisin ja viikonloppuisin kodintekniikkaa Prismassa.



Kotimme oli 60-luvun lopulla rakennetussa talossa Turun itäkeskustassa sijaitseva kolmen huoneen ja keittiön kerrostaloasunto. Kun ostimme sen, oli esimerkiksi keittiö 1960-luvun alkuperäisasussaan; repsottavat kaapit, haalistunut muovimatto ja seinissä kukkakaakelit. Keittiö hankittiin Ikeasta, samoin osa kodinkoneista; budjetti venyi, paukkui ja katkesi jääkaapin ja astianpesukoneen kohdalla, joten meidän oli tyytyminen vanhoihin valkoisiin, jotka kuitenkin toimivat moitteettomasti. Ensimmäiset pari kuukautta asuimmekin remontin keskellä: keittiö laitettiin uusiksi lattiasta kattoon ja myös muut huoneet kokivat isomman tai pienemmän uudistuksen. Siirtelimme kahden hengen ilmapatjaa ja nukuimme sillä milloin missäkin huoneessa, joka sattui olemaan kulloinkin siedettävimmässä kunnossa, ja "keittiönä" toimivat olohuoneen nurkassa sijainneet mikro, jääkaappi ja kahvinkeitin. Toisena suurempana hankintana teetätimme makuuhuoneisiin ja eteiseen liukuovikaapistot, jotta pienissä huoneissa ovien aukominen ei veisi turhaa tilaa.



Kuten kuvista huomaa, lämmin ja tummahko puun väri näytti tuolloin olevan ehdoton lemppari, ja sitä löytyikin vähän kaikkialta. Ehkäpä siksi kyseinen sävy ja samantyyppiset materiaalivalinnat talossamme (joka on pykätty pystyyn samoihin aikoihin) aiheuttavat kyllästyksenväristyksiä ja remppaintoa enemmän kuin tarpeellista olisi. Sisustushankinnat muutamaa hassua hintavampaa juttua lukuunottamatta, saati sisustaminen harrastusmielessä olivat siinä vaiheessa lähes täyttä utopiaa; onneksi oli olemassa Ikea, kirpputorit ja vanhempien varastot, joista sain sosialisoitua esimerkiksi vanhat Artekin tuolit. Ne odottavat itse asiassa edelleenkin varastossamme satulavöiden vaihtoa - kunhan vaan saisi aikaiseksi... Tyytyväisinä kuitenkin asustelimme omassa kodissamme loput Turun-vuosistamme, ja asunto oli kaikkine puutteineenkin meille kovin rakas; olihan se meille ensimmäinen ikioma koti, jota sai laittaa juuri sellaiseksi kuin itse tahdoimme. 




Itse lähdin Helsinkiin, kuinkas muutenkaan kuin oman alan työkokemuksen perässä, ensin yhdeksi kesäksi ja nelisen vuotta sitten pysyvästi asumaan. Riku seurasi perässä vasta vuotta myöhemmin, jolloin emme kuitenkaan olleet vielä valmiita luopumaan Turun-asunnostamme, vaan hankimme sinne vuokralaiset. Työkuvioiden vakiinnuttua pääkaupunkiseudulla näytti selvältä, ettemme hetkeen tulisi palaamaan Aurajoen rannoille - emmekä ainakaan tähän asuntoon. Aika aikaansa kutakin. Ensimmäinen oma kotimme vaihtoi omistajaa vuoden 2011 tammikuussa - toivottavasti siellä pitää majaansa tälläkin hetkellä tyytyväinen asukas!

PS. Hehe, huomaatteko, että sama sohva ja tv-taso kummittelevat edelleen nykyisessä kodissamme? Niistä tahtoisin kyllä jo eroon, mutta eipä se budjetti ole rajaton vieläkään, eikä tahto taivu kompromissiratkaisuihin :)

7 kommenttia :

  1. Ison rempan teitte, ja ymmärrän että nyt haluaa jotain muuta :)

    Muistan hyvin sen ihanan ekan oman kodin fiiliksen! Ja miten oli kyyneleet silmissä kun vuosi sitten ajeltiin vanhan kodin hissillä viimeistä kertaa ja halailin ihania ovia :D snif. Mutta aika aikansa kutakin, ja onneksi myös nykyinen koti on ihana (niin meillä kuin teilläkin).

    VastaaPoista
  2. Omassa ekassa kodissa on aina se jokin, että se jää mieleen. :)

    VastaaPoista
  3. Vastausnäppäimet eivät jostain syystä toimi, joten vastataanpa tänne :) Mäkin kävin parin vuoden tauon jälkeen katsomassa asuntoa vähän ennen myyntiä; tosi nostalginen fiilis tuli kyllä!

    VastaaPoista
  4. Kiva postaus tämä! Tyylikkään kodin saitte aikaiseksi silloinkin :)

    VastaaPoista
  5. Oltiin kyllä silloin tyytyväisiä kotiimme, vaikkei enää ihan samalla tyylillä ja väreillä tulisikaan laitettua :)

    VastaaPoista
  6. Tämä oli oikein mukava postaus!

    VastaaPoista
  7. Kiitos :) (aaargh, miks hemmetissä toi "Vastaa"-nappi ei toimi :D)

    VastaaPoista