perjantai 25. lokakuuta 2013

Ei pöllömpi mökki

Rakastan myynnissä olevien asuntojen selailemista! Vaikkei todellakaan olla muuttamassa minnekään pitkiin aikoihin, on Oikotien asuntohaku minulle tuttuakin tutumpi paikka. Vaikka sisustuslehtien kiiltävillä sivuilla esiintyvien kauniiden ja viimeisen päälle puunattujen kotien perään on ihana huokailla, saan inspiraatiota myös myynnissä olevista asunnoista, jotka tarjoavat paremman yleiskuvan siitä, millaista asuminen Suomessa oikeasti on. Aina mielen perukoilla kytee myös sen oman unelmatalon rakennuttaminen "sitten joskus", ja myyntitalojen esittelyissä on useimmiten kuvattu yksityiskohtaisesti erilaisia rakennusratkaisuja, jotka siirtyvät mielen kovalevyille odottaman käyttöä hamassa tulevaisuudessa. 

Välillä tulee myös lähdettyä merta edemmäs kalaan ja selailtua asuntoja ulkomaisilta asunnonvälityssivustoilta; kaupungeista, alueilta ja maista, joihin en ikinä ole haaveillut asettuvani, ja joihin tuskin koskaan tulen muuttamaan. Suurinta hupia on selailla multimiljoonaluokan lukaaleita ja vertailla näitä täysin saavuttamattomissa olevia luksusasuntoja toisiinsa; minkä sitä ostaisi, jos rahaa olisi kuin kroisoksella? Tässä tämän illan saldoa - tuleva kesämökkini Israelissa, olkaapa hyvät:








Talo löytyy täältä

Hintalapussa seisoo rapsakat yhdeksän miljoonaa, joten ei muuta kuin kipinkapin audienssia pankkiin... No ei, tästä talosta "unelmataloon toteutettavaa"-listalle pääsivät ainakin lämmintä puuta ja betonia yhdistävät rappuset sekä koko seinän peittävä kirjahylly, johon kirjat on aseteltu ilmavasti. Myös makuuhuoneet on rakennettu jännästi jokainen omaan blokkiinsa, mikä toisaalta tuo ulkoasuun hotellifiilistä, mutta tarjoaa yksityisyyttä jokaiselle nukkujalle.

No niin, vielä vähän kuulumisia tähän loppuun! Pietarin-reissu ei tosiaan mennyt osaltani ihan kuin Strömsössä; jäätävä syysflunssa iski päälle jo aiemmin mainitsemani selkäkivun kylkiäiseksi, ja kaiken kukkuraksi tietokoneeni sanoi riks-raks-poks ja se on soromnoo välittömästi, kun yritin sitä herätellä hotelliin päästyämme. Kännykän wifin ja vanhanaikaisen paperi-ja-kynä-viritelmän varassa sitä sitten piti vetää parin päivän kokoustaminen läpi Finrexinin ja lukemattomien nessujen voimalla. Flunssan vuoksi en päässyt myöskään hyödyntämään hotellimme kehuttua spa-osastoa niinä parina vapaatuntina, höh ja pöh. Muutaman tunnin nähtävyyskierroksen ehdimme kuitenkin keskiviikkoiltana vetäistä, tosin tiukasti auton penkissä istuen, mistä itselleni jäi hyvä fiilis kaupungista; tänne pitää päästä myöhemmin turisteilemaan! Jokimaisemat lienevät parhaimmillaan kevät- tai kesäaikaan, ja Allegrolla paikalle hurautti parissa hassussa tunnissa. Jotenkin sitä ei ole tullut kunnolla ajatelleeksi, että näinkin kivuttoman junamatkan päässä on viiden miljoonan asukkaan metropoli, joka itselleni on vielä ihan tuntematon. Sinne siis viikonloppureissulle ensi vuoden puolella! Näissä edelleen kovin flunssaisissa tunnelmissa ei muuta kuin...

TGIF!

2 kommenttia :

  1. Tyylikäs "mökki". :) Juu, Oikotiellä tulee vierailtua ahkerasti vaikka kodinvaihto ei olisikaan mielessä. Rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen lukaali on kyllä - näistä on aina kiva haaveilla viikonlopun ratoksi :) Hyvää viikonlopunjatkoa myös sinne!

      Poista