lauantai 30. marraskuuta 2013

December photo a day

Olen muutaman kerran aiemminkin osallistunut kuukauden ajan photo a day-kuvahaasteeseen, ja ajattelin joulukuun olevan taas sopiva paikka toteuttaa kyseinen haaste! Aamulla kun kurkkaa "päivän kuvan" aiheen, niin maailmaa tulee katseltua pikkuisen eri tavalla koko päivän ajan etsien just siihen päivään sopivaa kuvauskohdetta; muuten kun tuntuu, että näin talven pimeydessä kuvausideat ja -halut ovat vähän kortilla. Haasteen ideaan voi tutustua *täältä* ja tässä joulukuun aiheet:


Itse ajattelin tällä kertaa toteuttaa aiemmasta poiketen haasteen pääasiassa Instagramini puolelle, mutta muutamia kuvia saattaa tärähtää myös tavallisten postausten lomaan blogisivulle. Huomenna aloitetaan - tarttukaa ihmeessä haasteeseen myös siellä ruudun toisella puolella, sillä itse ainakin tykkään kurkkia, miten muut ovat päivänsä aikana haastesanaan tarttuneet :) 

Instagramissa nähdään - omalle sivulleni pääsee *tästä*!

torstai 28. marraskuuta 2013

Wanties: Sweatshirts

Kuulun erilaisten huppareiden ja college-paitojen suurkuluttajiin: sellainen eksyy päälle usein niin kotona kuin tilanteen salliessa vapaa-aikanakin. Viime kevään ja kuluneen syksyn aikana on varsinainen riemu revennyt, kun erilaisista (no juu, etenkin niistä harmaista) collegeista on tullut "the juttu" ja erilaista printtiä, kuosia ja mallia pukkaa markkinoille joka tuutista. On ainakin, mistä valita - printtipaidat kun muutenkin kuuluvat omiin heikkouksiini. Pienimuotoisesta säästökuurista johtuen olen kuitenkin päätynyt käyttämään vanhaa huppariarsenaaliani loppuun - kotona kun collegepaita useimmiten päälle eksyy, joten ei se ole niin justiinsa. Jos yhden kuitenkin laittaisi tilaukseen, vähän niin kuin joululahjaksi?



Ja voi pojat, huomenna alkaa VIIKONLOPPU!

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Kynttiläinspiraatiota talven juhliin

Candles, candles, candles... They are everywhere! Eipä kynttilöitä ole tässäkään blogissa vilahdellut kuin melkein kyllästymiseen asti, joten päätin kerrasta kiellon päälle koota vielä kunnon pläjäyksen kynttiläinspiraatiota pimeän kauden juhliin.. Ja miksei arkeenkin? Näistä muutaman, helpon tee-se-itse-miehen idean ajattelin toteuttaa meille kotiinkin, kun aika antaa periksi...














Kuvat *täältä*

Asiasta asian viereen (tosin valaistusaiheessa tiukasti pysyen), en suosittele kenellekään auton etulamppujen vaihtamisen viivyttelyä sen jälkeen, kun toinen menee pimeäksi. Tänään iltamyöhällä tuli nimittäin huomattua, että kappas vaan - se toinenkin polttimo sanoi nyt itsensä irti, kello on iltakasi ja painellaan tässä täysin "sokealla" menopelillä menemään. Rikulla oli varmasti ratkiriemukas ilta opaskirja kädessä pihalla miltei sokkona irrottaen molempia etuvalon kuoria; ikiaikaiselta ostoslistaltamme kun on päässyt unohtumaan esimerkiksi taskulamppu (ja otsalamppukin on kateissa), mutta juuri oikeita vrrrrtsnbpl-tyyppisiä jakoavaimia onneksi löytyi varaston kätköistä. Minä toimin back-uppina etsien video-ohjeita, joten jos haussa on "how to remove that stupid plug in the audi headlight harness", niin ei hätää, minulla on ratkaisu - *täältä* löytyy! Hätäratkaisutaskulamppuna toimi työhuoneen johdoton Edison the Petit (kyllä vain, *tämä tällainen*). Ihan välihuomautuksena, että R ei ole avuton, vaan mä en anna ostaa tänne niitä kaiken maailman hilavitkuttimia (nimim. "mihin ihmeeseen me ikinä tarvittaisiin taskulamppua?").. Menihän se niinkin, mutta ehkä olis kannattanut ennakoida jo silloin, kun se ensimmäinen valo meni pimeäksi parisen viikkoa sitten... Mutta aina ei voi. Tai jaksa. Tai viitsi. No jaa, se siitä.

Vieläkö jaksatte innostua kynttilöistä, vai olisiko pian aika jo siirtyä jouluvaloihin? Sitä macarenaa etuoven edustalla tanssivaa ledijoulupukkia edelleenkin odotellessa... ;)

Uusia lakanalemppareita: SNURK

No johan, taas löytyi päämäärättömällä nettiselailulla jotain erittäin kivaa kotiin; tällä kertaa lakanoita! En ollut aiemmin törmännyt hollantilaisen SNURKin pussilakanoihin, joiden kuvioiden fiilis on mielestäni kohdallaan. Pienen tutkailun jälkeen harmikseni huomasin, ettei merkillä ole vielä Suomessa jälleenmyyjää, mutta nettikaupan kauttahan tilaus onnistuisi, ja hintaluokkakin pyörii näissä niin Euroopan sisällä suunnitelluissa kuin valmistetuissakin lakanoissa järkevissä lukemissa. Lisäksi yritys lahjoittaa osan tuotoista kodittomien nuorten tukemiseen etenkin kouluttautumisen tai työn saamisen osalta - ei pöllömpi kohde sekään. 



Some of us still remember it. Sleeping under a bright white sheet and an old
crocheted bedspread. Truly old school. But what if you create a photo print where
you combine that white sheet together with a grey crocheted bedspread with fluo
accents? You get something totally hip and happening.





100 % & Wool

We have already counted these sheep for you. There are two. On the left side you see
100% and on the right side Wool. It wasn’t easy getting them like this for the
photo, because Wool prefers sleeping on the left. But we had to because otherwise
this design would have been named Wool & 100% and that would have been silly.


Butterfly

An open bedroom window freshens things up nicely. It sleeps better too. And sometimes, when you’re lucky, something special flutters past. Like at our home. Wild origami butterflies are a rare sight nowadays. Which is why we captured them on camera for this duvet cover. Isn’t nature beautiful?



Our Geogami print is renewed. What before was a mix of colours, has now become one solid colour per side. Showing a neutral taupe on one side and a strong, fashionable colour on the other. Très chique, if we say so ourselves. Available in taupe with: mustard yellow, coral red or petrol blue.

I LIKE! :)

maanantai 25. marraskuuta 2013

Vuosipäivä lähestyy

... nimittäin vuosi uudessa kodissa! Aika on kyllä vilahtanut ohi ihan silmänräpäyksessä; tuntuu, että vastahan arvontaa keskusta-asumisen ja kauemmas muuttamisen välillä tehtiin ja kauppoja talostamme hierottiin, vaikka talokaupasta viime lokakuussa on ehtinyt kulua jo yli vuoden päivät. Ajattelin tehdä pientä yhteenvetoa siitä, millaisia ajatuksia tämä vuosi on herättänyt. Vielä muutama vuosi sitten vannoin lähes käsi sydämellä, etten tule koskaan muuttamaan pois keskustasta, eikä omakotitalo ollut meille mikään pitkäaikainen haave, vaan pikemminkin päähänpisto - näin jälkikäteen ajatellen varsin hyvä sellainen!


- Vieläkin välillä tulee unohdettua, että asuu kauempana, eikä "kaikki" (lue: kaverit) olekaan nurkan takana. Itse inhoan myöhästelyä yli kaiken, mutta välillä on tullut sovittua kavereiden kanssa treffit keskustaan hieman utopistisella aikataululla - täältä kun ajaa sinne ainakin puoli tuntia, ja julkisia käyttäessä ajan voi helposti tuplata. "Sängystä ylös, viisi minuuttia peilin edessä ja kymmenen minuutin kuluttua paikalla"-metodi ei siis ihan toimi enää... Helpommin tulee myös skipattuja menoja, mistä seuraelämä saattaa kärsiä, mutta toisaalta kukkaro kiittää.

- Pihalla mikään ei tapahdu itsestään, ja sen on varsinkin nyt syksyllä saanut huomata. Myöskään talvella ne lumet eivät yön aikana kolaudu minkään mystisen voiman toimesta, vaan pitää myös itse tarttua hommiin. Minä tosin olen vieläkin vähän sormi suussa noiden piha-asioiden kanssa, enkä usko ihan lähiaikoina himopuutarhuriksi muuttuvanikaan, mutta pienin askelin haravanjatkeena heiluen on hyvä edetä! Kevään ja kesän aikana innostuin myös ihmeekseni lueskelemaan piha- ja puutarha-aiheisia lehtiä, mutta vielä tänä vuonna ei riittänyt aika eikä uskalluskaan suurempiin pihamuutoksiin. Antaa niiden hautua kaikessa rauhassa ja toteutetaan, kun aika tuntuu sopivalta.


- Etenkin lämmityskulujen kanssa on oppinut kikkailua ja nuukailuakin. Itse olen varsinainen vilukissa ja viihtyisin mieluiten lähes trooppisissa sisäilma-astelukemissa, mutta täällä on pitänyt totutella laskemaan lukemat kahdenkymmenenviiden asteen kieppeiltä parinkympin tuntumaan. Viime talvena pidimme lämmöt alakerrassa kahdeksantoista asteen paikkeilla, ja aina töistä kotiin tullessa laitoimme takan tulille, jolloin lämpötila nousi suht siedettävän 21 asteen korville illaksi. Siltikin haahuilen tälläkin hetkellä menemään viltti niskassa ja untuvatöppöset tiukasti jaloissa!

- Olen huomannut, että etenkin netin keskustelupalstoilla talon ostamista harkitsevia varoitellaan usein kiivaastikin siitä, kuinka turhia energiasyöppöjä korkeat ikkunat ja "ylhäältä asti avoinaiset tilat" ovat. Meillä näitä viiden metrin korkuisia ikkunoita on viisin kappalein, ja tunnustettakoon, että ne painoivat vaakakupissa ehkä eniten puhtaasti ulkonäkösyistä, kun tarjouksentekoa mietittiin parin eri talon välillä. Kokemuksesta voin kertoa, ettei sähkölasku näidenkään kanssa ole noussut ylitsepääsemättömiin lukemiin, vaikka meillä on käytössä myös monen karsastama suora sähkölämmitys - edelliseen asuntoomme verrattuna määrä tosin tuplautui, mutta toisaalta niin tuplautuivat asuinneliötkin. 


- Muutimme kivenheiton päähän eräästä asuinalueesta, joka ei ehkä kuulu niihin hyvämaineisimpiin pääkaupunkiseudulla. Talon ostettuamme kuulimme muutamia kauhisteluja tutuilta: "ette kai te sinne muuta?". Mä en ainakaan ole nähnyt tässä mitään ongelmaa; *tätä tapausta* lukuunottamatta olemme saaneet asustella täällä aivan rauhassa. Järjestyshäiriöiden ja levottomuuden kannalta edelliset asuntomme Kampissa ja Etu-Töölössä vievät selkeästi pisteet kotiin, vaikkeivät minua keskusta-alueen kaikenkarvaiset kulkijatkaan koskaan suuremmin pelottaneet tai häirinneet. Jossainhan sitä ihmisen pitää asua, ja minä asun aivan mieluusti täällä :)

- Omassa talossa asuminen on tuonut ihanan vapaudentunteen. Omistimme kyllä aikoinaan osakehuoneiston kerrostalosta, mutta siihen ei voinut vaikuttaa niin paljon kuin omaan taloon, johon saa tehdä muutoksia melkein miten huvittaa. Pakko tunnustaa, että myös seinänaapurittomuus on ihan mahtavaa! Kukaan ei ryhdy seinän takana käyttelemään armotta poraa ja vasaraa viikonloppuaamulla seiskalta, eikä toisaalta tarvitse itsekään huolehtia siitä, ettei häiritse naapuria.


- Päivittäin tarvittavat palvelut ovat lähialueellamme hyvin kunnossa; eipä päivittäin tällaisessa lapsettomassa taloudessa tarvitakaan kuin ruokakauppaa. Lähin S-Market sijaitsee parin sadan metrin päässä, ja samasta ryppäästä löytyy niin apteekkia, pankkia, kioskia kuin pizzapaikkaakin - sekä paljon muuta, mutta eipä noita paljon ole tullut kauppaa ja Kotipizzaa lukuunottamatta hyödynnettyä. Juna-asemalle on matkaa vajaa kilometri ja lähin Helsingin-bussi lähtee melkein talon nurkalta, mikä on ihan näppärää viikonloppuisin tai jollei tahdo lähteä autolla keskustaan. Jos jotain spessumpaa haluaa tehdä, kuten käydä syömässä tai brunssilla kunnon ravintolassa, ottaa kunnon shoppailumaratonin tai lähteä seikkailemaan yöelämään, on melkein pakko ottaa suunta Helsinkiin - tai sitten en tunne uutta kotikaupunkiani vielä tarpeeksi, heh...

- Kun jotain menee epäkuntoon, se pitää korjata tai korjauttaa itse, eikä voi vaan rimpauttaa huoltomiestä käymään vilkaisemassa asiaa taloyhtiön laskuun. Meillä tosin ei jo valmiiksi reistailevaa ilmalämpöpumppua lukuunottamatta mitään suurempaa ole särkynyt tämän vuoden aikana, ja toivon mukaan vältymme suuremmilta kosahtamisilta lähitulevaisuudessakin. Onneksi Riku on myös näppärä fiksaamaan pienempiä ongelmakohtia ja muitakin osaavia ihmisiä löytyy lähipiiristä.


- Lempiasioitani kotonamme on takka, jonka eteen on ihana parkkeerata istumaan ja lämmittelemään tulen äärelle; pienen pihamme grillauspisteet, jotka olivat männäkesänä kovassa käytössä - kaasugrilli terassilla ja avotuligrilli pihan alalaidassa; suuret ikkunat, jotka tekevät koko asunnosta valoisan - valoa tulvii yläkerran makuuhuoneeseen saakka, sillä makuuhuoneen sisäikkunat osoittavat niiden suuntaan; avoin alakerta - on tilaa kutsua ystäviä kylään (ja kaikki sotkut on helppo pitää yläkerran puolella, hmmm). 

Summa summarum: hyvät puolet ovat selkeästi ylittäneet huonot! Olen oikeasti yllättynyt itsekin siitä, miten hyvin olen viihtynyt täällä; huonoja puolia on yllättävän vaikea keksiä. Jos jonkinlaista pientä muutosta tekee mieli laittaa aluille ja tottahan sitä voi haaveilla asuvansa vaikka palatsissa, mutta kokonaisuutta katsoen tämä koti on juuri nyt meille ihan täydellinen :) Näiden ajatusten myötä

KOTOISAA ALKUVIIKKOA KAIKILLE!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Perjantai-illan liitutauluprojekti

Riku lähti perjantai-illaksi rilluttelemaan työpaikan pikkujouluihin, ja minä jäin koiran ja kissan kanssa kotimieheksi. Leevi tuli taas viikonlopuksi meitä ilostuttamaan, niin en viitsinyt itse sopia illaksi mitään menoa. Ajattelin sitten ottaa liitutaulutussin käteen ja rustailla uuden tekstin keittiössä majailevaan liitutauluun - onhan tuo *edellinen* teksti siinä ehtinyt olla jo elokuusta saakka, että oli jo aikakin tuhertaa siihen jotain uutta! Innoituksen sain tuossa parin postauksen takaisessa kollaasissa esiintyneestä tekstityynystä. Tällaista tällä kertaa, vaikkei ulkona vielä (onneksi) kovin kylmä olekaan: 



Multa loppui jossain vaiheessa niin tussikynä kuin kärsivällisyyskin, joten ei siitä ihan semmoinen tullut, mitä olin ajatellut. Pitäisi jossain vaiheessa hankkia uusi liitutaulutussi ja lähteä korjailemaan - Tigeristako noita Suomesta sai ostettua, vai mistä? Kovin on jouluinen myös tuo kynttilälautanen tuossa keittiön tasolla.. Ovatkohan nuo joulupalleroiset vielä pientä liioittelua näin marraskuussa? Niin tai näin... Hyvää viikonloppua kaikille!

torstai 21. marraskuuta 2013

"Betoniseinä" makuuhuoneeseen?

Päässäni on jo pitkän aikaa hautunut ajatus betoniseinästä makuuhuoneen sängyn taustalle. Jo elokuussa kirjoittelin *näistä* Tom Hagan valokuvien perusteella suunnitelluista ConcreteWall-tapeteista, mutta Riku torppasi tämän idean heti alkuunsa, sillä hän ei tahdo lähteä tapetointirumbaan. Harmi! 






Näissä kuvissakin näkyy useita, oman sänkymme tyyppisiä matalia, futon-henkisiä sänkyjä, jollaisen pariksi betoniseinä istuisi mielestäni kuin nenä päähän. Meillä makuuhuoneen katto on suhteellisen korkealla etenkin sisäikkunoiden päädyssä ja ikkunoita on lähes koko seinän mitalta niin ulos- kuin sisäänkinpäin, joten en usko, että tummempi seinä olisi ihan mahdoton melko kapoiseen makuuhuoneeseemme. Hakusessa olisi mieluiten itse toteutettavissa oleva ratkaisu; jokin pinnoite kenties? Erilaisia struktuurimaaleja olenkin selaillut, mutta useat niistä vaikuttavat kiiltäväpintaisilta tai hopeanhohtoiseen taittavilta, mitä en seinältä todellakaan haluaisi. Hakemaani fiilistä lähinnä kuvaa jompi kumpi toiseksi alimmaisen kuvan seinistä - ehkä tuo oikeanpuoleinen. 

Löytyisikö teiltä takataskusta hyviä niksejä tuotteisiin tai toteutukseen?

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

My trash the dress - once again

Huomasin, että viimevuotiset trash the dress-kuvamme olivat päätyneet hiljattain taitavan Tiu Makkosen blogiin. Hän toimi niin häävalokuvaajanamme koko piiiitkän häälauantain sekä otti myös kuvat "hyvästeistä hääpuvulle". Tuli palattua hetkeksi näiden kuvien tunnelmiin jälleen - Tiu on ihan mahtava tyyppi, ja sai näinkin epäkuvauksellisista kohteista kuvia, joihin kelpaa palata varmasti vuosienkin jälkeen muistellen niin hääpäivää kuin mekon hyvästejäkin!



Nämä ja muutamat muut kuvat voi kurkata *täältä*

Ajattelin vielä höpistä muutaman sanasen omista kokemuksistani trash the dress-kuvauksista, jotka parin viime vuoden aikana ovat rantautuneet isosti myös Suomen maankamaralle.

Omia häitämme vietettiin heinäkuun helteillä hääjuhlaa ajatellen varsin perinteisissä maisemissa: huvilassa meren rannalla. Olimme myös valinneet yhden myöhäisimmistä mahdollisista kirkkovihkimisajoista, vaikka seremonia jo kolmen pintaan pidettiinkin. Kuvattavaksi emme kuitenkaan tahtoneet ennen vihkimistä, joten hääpäivän osalta päädyimme poseeraamaan juhlapaikkamme pihapiirissä, joka merellisine maisemineen oli toki varsin upea kuvauspaikka. Jotenkin silti tuntui, että pukuni, joka oli mallia tyllipläjäys, suorastaan huusi saada taustalleen myös rouheampia maisemia. Varsinaisena hääpäivänä otetuissa kuvissa oli myös päällä vielä vihkimisen jälkeinen hämmästys, jännitys ja ehkä myös takaraivossa tikitti pienoinen kiire juhlimaan muiden kanssa, joten potretteja otettaessa saatoin olla hippasen verran omissa maailmoissani...

Näissä kuvauksissa ei kaikki ollut ihan niin justiinsa kuin häissä - kuvat otettiin erään elo-syyskuun vaihteen arki-iltapäivän ja illan aikana Kalasataman perukoilla. Töiden jälkeen sutaisin pikaisesti meikkiä naamaan ja tukkaa vähän kiekuralle, ja Riku auttoi parhaansa mukaan minulle puvun päälle. Kuvauksissa ei hääpukua hirveästi säästelty - tahroja ja muutamia repeämiä siihen varmasti tuli kaikessa hötäkässä. Itse kun en ole hääpukuani myymässä eteenpäin, en sitä erityisemmin lähtenyt varomaan - en tosin myöskään tahallaan tuhoamaan, kuten joissain etenkin rapakon takaa kantautuneissa TTD-kuvissa, joissa pukuja on esimerkiksi leikelty palasiksi tai sytytetty palamaan. Olen myös kuullut joidenkin hankkivan kuvauksia varten uuden, edullisen "häämekon"; itse kuitenkin tahdoin antaa mennä tällä alkuperäisellä, sillä fiilis ei olisi mielestäni ollut täysin samanlainen, jos päällä ei olisi ollut kolttu, jota kantaen olen oikeasti astellut alttarille. Jollei ilma olisi ollut iltaa kohden niin hyytävä, olisin voinut vaikka kastautua meressä mekko päälläni...

Kuvien ottamiseen vierähti tunti jos toinenkin, sillä emme sen kummemmin olleet suunnitelleet tarkkoja kuvauspaikkoja, vaan suihkimme menemään pitkin Suvilahtea niin jalan kuin autollakin. Omiin kuviimme tällainen iltapäivä/ilta-aika sopi myös passelisti, sillä kuvia saatiin niin päivänvalossa kuin iltahämärissäkin. Voin omasta puolestani suositella lämpimästi tällaisia hyvästejä hääpuvulle, jos vähän erilaisista "hääkuvista" tykkää! Itse olisin löytänyt vaikka kuinka monta paikkaa, joihin puvun kanssa olisi voinut lähteä temmeltämään... Vinkkejä kuvausympäristöiksi ja kuvien tyyliin voi löytää esimerkiksi omista lempipaikoistaan, harrastuksistaan, työstään, lemmikeistään - ihan mistä vaan :) Hääpukuni roikkuu tällä hetkellä säilytyksessä kaikkine pienine virheineen - jokainen palkeenkieli kertoo hyvistä hetkistä, jotka tähänastisen elämäni tärkein puku päällä sain kokea! 

tiistai 19. marraskuuta 2013

Etsy inspiration: Christmas

Selailin tänään Etsyn ihanuuksia - siellä ei ole tullutkaan vierailtua miesmuistiin! Koska en ole kummoinen askartelija, tuli häitä varten aikanaan tilattua moniakin pikkujuttuja eri myyjiltä Etsyn kautta. Vaikka Etsyn kautta voi löytää vaikka mitä ihanaa ja uniikkia, en ole tullut tilanneeksi sieltä juuri muuta kuin juhlarekvisiittaa; siihenhän se on varsinainen aarreaitta, kunhan jaksaa varata hieman aikaa selailuun ja hakusanojen kanssa puljaamiseen. Tällä kertaa selailin pieniä joulujuttuja, joista useista voisi saada inspiraatiota myös itse tekemiseen, jahka askarteluvehkeet pysyisivät vakaasti kätösissä. Tässä muutamia lemppareita:


Tyynynpäällinen Zana Productsilta, jolta löytyi muuten muitakin suloisia tyynynpäällisiä // Juomansekoitustikut LHCalligraphylta // Print Smittenin pakettikortit // Mooseberry Printablesin tulostettavat pakettikortit

Sitten siirrytään kohti lahjaosastoa...


MossnOakin pieni lahjaboksi // LittleBillieBluebirdin hauskat pakettikortit lahjoille // CastleViewCandlesin käsintehdyt soijakynttilät // Ja vielä vähän paketointi-inspiraatiota Maison Marrakechilta

Meillä ei ole ollut tapana hankkia esimerkiksi sukulaisten kesken joululahjoiksi mitään kovin suurta tai mahtavaa, mutta silti joitain pientä muistamista on kiva antaa jouluna. Niistä pikkuruisemmistakin lahjoista saisi vielä mukavampia pakkaamalla ne nätisti :) 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Talven ekat tähtitortut

Tänään alkoi hirmuisesti tehdä mieli joulutorttuja (vai kenties hakaristitorttuja?) ja glögiä, joten talven ensimmäinen tähtitorttupellillinen oli pakko lykätä uuniin illalla. Glögikauden olimmekin ehtineet startata jo jokin aika sitten, kun kaappien periltä löytyi avaamaton purnukka viimevuotista glögiä - iloinen ylläri, kun päiväystäkin oli vielä jäljellä. 



Tänään siis vähän rauhallisemmissa tunnelmissa... Lauantaina mekin piipahdimme Indiedaysin Inspiration Awardseissa illalla, mutta siitä tulikin varsinainen pikavisiitti, kun lähtö kotoa venyi venymistään. Saavuimme paikalle kinkereiden ollessa kuumimmillaan vasta kahdeksan jälkeen, ja lähdimme jatkamaan kohti seuraavaa paikkaa jo ennen kymmentä. Olisi kyllä viihtynyt pidempäänkin, pienoisen tungoksen vuoksi kun en ehtinyt juuri ketään käydä edes moikkaamassa, hmph.

Mukavaa alkuviikkoa kaikille! 

perjantai 15. marraskuuta 2013

Weekeeeend!

Se olis viikonloppu nyt! Tämä viikko on tuntunut pitkältä kuin nälkävuosi - johtuneekohan sitten keskelle viikkoa osuneesta messupäivästä, jossa koko päivän sai seisoa jaloillaan ja puhua pulputtaa kuin paraskin helppoheikki. No ei siinä, vähän erilainen työpäivä oli ihan hullun hauskaa vaihtelua, mutta tämmöinen toimistorotta oli illan tullen ihan veto pois - väsynyt, mutta onnellinen :) Itse kun en koe minkään tason myyntimies olevani, niin tämäntyyppisissä tapahtumissa sitä saa aina ylitettyä omaa itseään - vaikkei meillä nyt mitään varsinaista tuotetta tällä kertaa ollutkaan tyrkyllä. Eipä tullut keskiviikkona lähdettyä enää työpäivän jälkeen mekkometsälle keskustaan, ei. Viime tippaan jäi siis mekon osto huomista varten... Miten mä aina onnistun jättämään kaiken viime hetkeen? Aikoinaan on tullut useampikin yö valvottua tenttikirjajärkäle tassussa tai rustailtua kurssitehtäviä kahvipannu kuumana yön pikkutunneille saakka, "oho, kun se vähän jäi". Töissä oon onneksi onnistunut tsemppaamaan tämän tavan kanssa, mutta näin vapaa-ajan tapahtumien kohdalla pääsee välillä vähän lipsumaan (nimim. yksityiskohtaisista "to do"-listoista huolimatta muistin meikkaajan varauksen omiin häihimme vasta pari viikkoa ennen h-hetkeä)... No, onneksi tällä kertaa vaan mekko! 


Huomenna olisikin tiedossa ne Indiedaysin Inspiration Blog Awardsit, jonne nappaan Rikun mukaan aveciksi. Jännää! Tulkaa ihmeessä koputtamaan olkapäälle, jos ja kun näette meidät palloilemassa siellä ihan orpoina... Mä kun olen aina liikkeellä ilman silmälaseja, niin en tunnista ketään sitäkään vähää, mitä blogien kuvien perusteella olen teitä "nähnyt", heh :)

Kivvaa viikonloppua kaikille! Mitäs teillä on tiedossa - pikkujouluja kenties?

Joulu tulee - olenko valmis?

En ole oikeastaan koskaan pitänyt itseäni kummoisena jouluihmisenä - vähän nuorempana joulun ja uuden vuoden aika oli todellista pakkopullaa, jota pakenimme enemmän kuin mielellämme maailman ääriin seikkailemaan rinkka selässä. Joulua onkin tullut vietettyä närppien pizzaa rantahietikolla Filippiineillä, ledivalotonttulakkien vilkkeessä Kuala Lumpurin ytimessä, vuokra-autoillen Meksikossa... Meidän molempien perheetkin ovat kaiketi tottuneet siihen, ettei meitä joulukuun viimeisillä viikoilla näy mailla eikä halmeilla, joten aikuisiän jouluperinteitä ei meille ole juurikaan muodostunut. 


Muutaman edellisen joulun olemme pysytelleet - osin olosuhteiden pakosta ja lyhykäisistä joululomista johtuen - Suomen maankamaralla, eikä se niin kauheaa ole ollutkaan! Ja kaiken lisäksi sisältäni on kovaa vauhtia kuoriutumassa pieni jouluihminen, joka jo näin marraskuussa virittelee pihalle joululyhtyjä, rustaa ostoslistalle paperitähden olohuoneen ikkunaan, kykenee jo melkein maistamaan suussaan imelletyn perunalaatikon ja pakkaskohmeisten puolukoiden maun sekä miettii, mikä voisi olla sopiva joulukuusen paikka. Kuten sanottu, kummempia jouluperinteitä meille ei ole ehtinyt muodostua - olisikohan tänä vuonna aika kehittää muutama? 

Joko teillä jouluvalmistelut ovat hyvässä vauhdissa?

tiistai 12. marraskuuta 2013

Inspiration: Officine del Fuoco

Pienoista hiljaiseloa ollaan pidetty ruudun tällä puolella - kiire painaa päälle, eikä kuviakaan oikein tee mieli ottaa pimeän aikaan, johon arkena oikeastaan kaikki kotonaoloaika osuu. Mutta kyllä tästä tsempataan taas, nimittäin vaikka ja mitä juttuja kyllä löytyy korvan takaa, kunhan ehtisi vain näpytellä ne pään sisältä kirjaimiksi ruudulle :) Tällä kertaa mennään kuitenkin lainakuvilla, sillä löysin jälleen netin syövereistä jotain aivan ihanaa, nimittäin italialaisen Officine del Fuocon biotakat. Tämä viime vuoden loppupuolella perustettu yritys tarjoaa moderneja, mielenkiintoisia bioetanolitakkoja - mulle ainakin kelpaisi esimerkiksi tuo Gor tai Falo makuuhuoneen ikkunaseinän tuntumaan! Sen pidemmittä puheitta, tässä niistä muutamia:











Huomenna onkin tiedossa koko päivä rekrymessuilua keskustassa, minkä jälkeen toivoisin ehtiväni käydä vielä vähän kaupoilla - pienoinen mekkokriisi iski viime viikonloppuna, kun ryhdyin mallailemaan, mitäköhän sitä laittaisi päällensä viikonlopun Indiedaysin kemuihin. Onko muuten muita paikalle tulijoita kuulolla? Itelläni on ainakin vähän sellainen fiilinki, etten tunne siellä kettään, hehe :)