sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Mun murre

Oon huomannu, että tääl blogimaailmas on jo jonku aikaa kiertänyt tällanen haaste, jos kirjotetaan yks postaus suunnilleen silleen ku oikeesti puhuis... Mua ei kyl kukaan oo tähän haastanu, mut ihan kiusallani päätin tähän osallistuu. Tän mä bongasin Irinan blogist. Joten annetaan mennä niin rumast ku vaan yhtään skarppaamatta tulis höpistyy - tää oli muute yllättävän vaikeet, ku harvemmi sitä tulee puhekielel kirjotettuu mitää yhtää mihkää! 

Mummurre o(n) vähä semmonen sekameteli. Mä oon syntyny ja asunukki suurimman osan mun elämäst Varsinais-Suomes, Turun suunnil, ja sen suunnan murre varmaan kuuluu jonnis verran, ku mä puhun. Meil kotona kuitenki ollaan aina puhuttu semmost suht kirjavaa kieltä, ku mun faija on savost kotosin ja mun mutsin vanhemmat oli karjalaisii. Jos mä oikeen muistan, se oli "mie ja sie" aina siihe asti, kunnes mä menin kouluun (joo, tuli kasvettuu tynnyris) ja sit se paikallinen murre kai tarttu. Mun äiti oli vähä kielinatsi ehkä ammatinsakki puolest sillonku mä olin pieni, eikä se tykänny yhtään tosta länsimurteest, ja aina se korjas, ettei saa esmes sanoo "mää ja sää" tai "ketä" ku pitäis sanoo "kuka", joten siks kai mulla ei toi Turun läheisyys kuulu nii vahvast ku joillai muilla. Tai emmä tiiä kuuluukse, ei sitä ite sillai huomaa. Oli niit pahoi sanoi kyl muitaki, niinku se et ee muutettiin ääks niinku vaiks "kiäli" tai "miäli" tai jotain ja kans "pieno", "vämpyyri", "olumppialaiset" ja ties mitä muitaki, mitä äiti opetti mut vihaamaa. Siit on varmaan jääny jotenki pään perukoil se, et mä en voi sietää ku Riku käyttää välil tota "ketä"-sanaa. Se on nimittäin kotosin kunnast, joka kuuluu nykyää samaa kaupunkii sen paikan kans, jossa mä pentuna asuin. Sama kiäli ja miäli ja sillee...


Ihan ku varmaan monille muillekki, joku tietty puhetapa tarttuu mulle tosi helposti. Ehkä huomaaki, et tässäkin postaukses on mukana vähä mitä sattuu... Välil ku mä nään jotain kavereit, jotka puhuu mun mieleen kivasti, mä helposti alan jäljittelee sitä puhetapaa ja jotkut jutut tarttuu mukaa ja jään sit käyttään niitä. Kovin stadilaisittai mä en mun mielest ainakaa puhu, ku en oo täält päin kotosi, mut mun on pakko vähä nolona kertoo, et joskus teininä oli siistii opetella nää tavallisimmat mutsit, faijat, dösät, tsadit, sporat summuut suunnilleen ulkoo ja ne on sit jääny jostain syystä mukaa omaan puheesee ku niitä nuorena tuli nii paljon toisteltuu. Mun mielest murteet on rikkaus, enkä mä tätä blogiikaa mitenkää kirjakielisest rustaa, mut tätä tekstii kattoes on kyl pakko tunnustaa, ettemmä tämmöst sökellyst jaksais ainakaa ite lukee kovin monen postauksen verra. Siks varmaa mennäänki semmosel vähän siistitymmäl kieliasul täst eteenpäi, kuten aina ennenki, eks juu? :)

PS. Siks ku postaukset, joissei oo yhtään kuvii on aika tylsii, ni heitin tähän nyt mukaa muutaman uudenvuodenaatost otetun kännykkäkuvan, kiitos ja anteeks. Mä olin aaton duunis ja tulin himaa vast silleen, et just-just ehittii käydä kaupas, joten aika laimeeks jäi noi meiän juhlat, ku ulkona sato viel vettä kaikellisäks. Oltii eka ihan himas ja sit päätettii lähtee kattoo ne uuden vuoden ilotulitukset Senaatintoril. Mä en oo Helsinki-vuosina käyny kertaakaa kattoo niit siellä, mut jotenki kummasti nyt oli sit pakko päästä, ku asuu tääl hevonpersees? Kumma juttu. Joka tapaukses pipo pääs ja kumisaappaat jalas lähin matkaan, ku ei meil ollu tarkotuskaan tehä muuta ku kattoo ne raketit. Otettiin sielt sit bussi oikeestaa heti takas kotii ku vuosi oli vaihtunu ja käytiin viel saunas ja otettii sit illan päätteeks Skype-puhelu tolle yhel apinalle, joka on vieläki Bangkokis (onneks se tulee jo pian poies sielt). Semmonen uusvuos - ei paljoo kiinnostanu jäädä jonottelee eka baarii, sit narikkaan, sit juomii pari kertaa tiskilt ja sit viel taksii.. Kai sitä on tulossa vanhaks? Vaiks tän kirjotuksen ja etenki ton kuvan perusteella mä kuulostan varmaan semmoselt viistoistvuotiaalt... Mut miten ne fiksut sanoo (vähä muokattuna tähä tilanteesee) et ei se puhe miestä pahenna, vaan just se mies puhetta? Mää ainakii!

10 kommenttia :

  1. APUA :D Ei kyllä jaksais lukea näin kirjoitettuja postauksia, vaikka ei murteissa mitään vikaa olekaan :D Mun murre on niin kauheata kaenuuta, että porukka varmaan pyörtyisi.. Ehkä mäki kirjoitan tällasen ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, sanopa muuta :) Mutta yhden postauksen verran nää on varsin hauskoja, joten go for it ihmeessä!

      Poista
  2. Mahtavaa! :D ja mulla sama homma kuin rimmalla, että kaenuuta mökellettään täälläkin suunnassa. Sitä on kyllä välillä tekstareihin hauska kirjoittaa, mutta blogitekstin verran? :D
    Mun murre on nykyään vielä sekoitusta slangista ja kaenuusta. Steissillä taannoin puhelimeen huusin ruuhkassa "oon junalla menossa himmmaan!" voiko olla juntimpaa?! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mäkin välillä oikeen yllätän itseni, kun tulee kailotettua kovaan ääneen tätä mun sekametelikieltä jossain julkisella paikalla :D

      Poista
  3. Jos mie ruppeisin kirjottammaa blogipostaukssii omalla murtteella, eihän niitä kukkaan pystyss lukemmaankkaa hirnumatta. Ehkä joskus se yks, laitettaa mietinttään ;)

    VastaaPoista
  4. Näitä on postauksen verran kiva lukee, mutta jostain syystä mulla menee paljon kauemmin lukemiseen kuin jos kirjottais perus kirjotuskielellä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! :) Joten vähän siistitymmällä kieliasulla mennään tässäkin blogissa eteenpäin!

      Poista
  5. Mä kirjoitan varmaan kaikki postaukset sillä lailla kun puhun. Kai :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mulla tää kieli kun on vähän mitä on, niin ainakin räikeimpiä sanojen lyhennyksiä ja nielaisuja tulee siistittyä :D Tosin kommentteihin tulee useimmiten vastattua vähän rennommalla otteella, hehe :DD

      Poista