perjantai 12. syyskuuta 2014

Omakotinoviisin parin vuoden kokemukset

Muistan, kun melko lailla tarkalleen kaksi vuotta sitten seikkailimme päivittäin asuntojen myynti-ilmoitusten viidakossa. Turun-asunto oltiin saatu jo jonkin aikaa sitten kaupaksi pitkän myyntisähellyksen jälkeen ja tähtitieteellinen vuokra silloisesta asunnosta otti yhä enemmän ja enemmän päähän. Aluksi meillä tuntui olevan selvät sävelet: valoisa kolmio wanhasta talosta. Voi olla neliöiltään pienikin ja kaivata remonttimiehen kosketusta, kunhan on korkeat huoneet ja leveät ikkunapenkit. Kamppi, Töölö tai ehkäpä Punavuori. Juostiin asuntonäytössä toisensa perään, eikä vastaan tullut yhtäkään asuntoa, jossa olisi jo ovella tuntunut kodilta. Toki myös budjetti asetti omat, kieltämättä varsin tiukat rajansa. Kesän vaihtuessa syksyyn ajauduimme katselemaan omakotitaloja: kolmen kompaktin keskustahuoneen hinnalla saisi jo oman talon ja pihan kauempaa. Kuten tiedossa on, talomme löytyikin varsin nopeasti. Tämä tuntui oikealta jo ensi näytöllä, ja siltä se tuntuu edelleenkin. 


Siitä alkoikin varsinainen kysely- ja googlettelukausi. Vaikka molemmat olemmekin lapsuutemme asuneet ok-taloissa, ei meillä siltikään ollut oikeastaan mitään käsitystä siitä, mitä oman talon hankkiminen, saati ylläpito käytännössä tarkoittaa. Erillistalo vai omakotitalo? Vuokra- vai omistustontti, kenties hallinnanjakosopimuksella? Entäpä lämmitysmuoto; minkätasoista kuukausikustannusta on tiedossa? Milloin se kiinteistövero maksetaan, entä vakuutukset? Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon? Suurimpana peikkona häilyivät juurikin kustannukset, joiden arviointi tuntui aluksi korkeamman luokan matematiikalta. Informaation palasia ja vastauksia tyhmiin kysymyksiin sai kaivaa sieltä, täältä ja tuolta, ja kyllä se suurempi kuva lopulta alkoi seljetä. Ajattelin tehdä tänne pienen listan asioista, jotka useille varmasti ovat selvää kauraa, mutta mitkä olivat kerrostalosta omaan taloon muuttaessa aluksi itselleni aika hähmäisiä asioita, tai mitkä ovat tässä parin vuoden kuluessa yllättäneet ok-talonoviisin - hyvässä tai pahassa:


- Jollei ole ensiasunnon ostaja, tarjousta tehdessä on pidettävä mielessä varainsiirtoveron osuus, kiinteistön kaupassa neljä prosenttia kauppahinnasta. Useimmiten ihan tuntuvan summan saa tilittää verottajan kirstuun, kun talo vaihtaa omistajaa. Kävimme katsomassa myös muutamaa erillistaloa, joissa vero olisi ollut yhtiömuotoisuuden vuoksi puolet pienempi, mutta totta puhuen yhtiömuotoisuus ei houkutellut, eikä sen puoleen sinne päinkään sopivaa löytynyt. 
- Aiemmin ei ollut tullut mieleenkään, että tontinkin kanssa saa olla tarkkana. Oman kokemuksemme perusteella useissa pk-seudun taloissa on vuokratontti, mikä pitää muistaa ottaa huomioon tulevia vuosikustannuksia arvioidessa. Eräässäkin lupaavassa espoolaistalossa tontti oli vuokralla ja vuokrasopimus päättymässä parin vuoden kuluttua; välittäjä epäili vuokran nousevan tämän jälkeen oikein tuntuvasti. Kuulosti sen verran hankalalta, että päätimme rajata pois vuokratontilliset kiinteistöt. Entä se hallinnanjakosopimus sitten? Sellainenhan meillä tällä hetkellä on: talomme sijaitsee suurella omistustontilla, jolla on hallinnanjakosopimus neljän talon kesken. Kuulosti aluksi epäilyttävältä asiasta mitään tietämättömän korviin, mutta mitään käytännön vaikutusta itse asumiseen ei kyseisellä sopimuksella ole ollut.
- Vuosibudjetissa vakuutusmaksut kirpaisevat verrattuna kerrostaloaikaan, kun ei ole yhtiötä vastuussa mistään, vaan kaikki pitää (halutessaan tietysti) vakuuttaa itse. Maksun suuruus riippuu toki talosta, eikä varsinaisesta laskukaavasta itselläni ole haisuakaan, mutta itse päädyimme kaikkein kattavimpaan kotivakuutukseen hiottuna sopivilla omavastuuosuuksilla. Ihan varmuuden vuoksi. 
- Sitten se lämmitysmuoto. Ehdin jo ihastua erääseen taloon ikihyviksi, kunnes selvisi, että öljykattila vetelee viimeisiään ja tasakattokin pitäisi päivittää lähivuosina. Etenkin moniin 70-80-luvun taloihin kuuluva öljylämmitys kuulosti jo itsessään liian vaivalloiselta, joten lista lyheni tässä kohdassa entisestään. Suorasta sähkölämmityksestäkin etenkin nettipalstoilla varoiteltiin kovasti. Noh, meillä on tässä talossa suora sähkö yösähköllä: alakerrassa ja wc-tiloissa lattialämmitys, yläkerran makuuhuoneissa patterit. Lisäksi talossamme on ilmalämpöpumppu, koneellinen ilmanvaihto ja varaava takka keskellä kotia. Sähkölasku ei ole ollut mielestäni mitenkään mahdoton talvisaikaankaan, tosin talvella huonelämpötilaa tulee pidettyä 18 asteessa ja lämmitettyä takan avulla joka ilta mukavaan 22-23 asteeseen. Saamme takkapuut maksutta sukulaisten kautta, joten en osaa sanoa, kuinka paljon ostopuun kustannus eroaisi sähköllä lämmittämisestä.
- Edelliseen viitaten, sähkölasku vaihtelee melko tuntuvasti vuodenajan mukaan. Asumme lentomelualueella, joten talo on tosi tiivis paketti: talvella lämpö pysyy sisällä ihan kivasti, mutta kesähelteillä on poikkeuksetta tuskaisen kuuma. Männä heinäkuuna ilmalämpöpumppu viilennyksellä olikin ehdoton: edellinen kesä kärvisteltiin kuumassa.


- Itsestään selvä asiahan on, että ok-talossa ei voi kutsua taloyhtiön huoltomiestä hätiin, kun ongelmia ilmenee. Mun on pakko sanoa, että itsekseni tai itseni kaltaisen, käytännön töissä täystampion tyypin kanssa en tällaiseen asumismuotoon lähtisi. Tai ainakin silloin pitäisi olla taskunpohjilla hyvä summa käytettäväksi sellaisiin "kotiapu naula ja vasara"-tyyppisiin palveluihin. Riku onneksi osaa tehdä pieniä ja vähän suurempiakin korjaustöitä, joten parin vuoden aikana emme ole joutuneet turvautumaan kuin kerran ulkopuoliseen apuun, ja sekin oli nyt poreallasta asennettaessa. Ääh, ai niin, nuohooja! Se tulee kerran vuodessa. Ja rännien puhdistaja pitäisi myös tilata, sillä talomme on sen verran korkea, ettei tuonne itse hirviä mennä killumaan... Kas, löytyyhän näitä! Koko ajan on joka tapauksessa pidettävä pientä vararahastoa sukanvarressa, jos jotain yllättävää pääsee sattumaan.
- Ehkä pikkujuttu, mutta loistava: talokansiot! Kaikki materiaali talostamme rakennusluvista piirustusten kautta kaikkien kodinkoneiden käyttöohjekirjoihin oli säilytetty ja talletettu siististi kansioihin. Papereista on ollut todellista apua yllättävän usein, kuten pihakaivoja lumen ja jään alta paikannettaessa, ilmanvaihtolaitteen suodatinta ihmetellessä, sähkökytkentöihin perehtyessä...
- Entäpä ne hankinnat, joita pitää tehdä muuttaessa - oma summahan menee kaikenlaisiin härväkkeisiin, joita ei kerrostalossa välttämättä tarvita? Itse saimme ostaa suuren paketin välttämättömiä ja turhempiakin tarvikkeita pilkkahintaan edelliseltä omistajalta, joka oli muuttamassa kerrostaloon. Meille tarpeellisia, jolleivät jopa ei välttämättömiä, ovat näistä olleet esimerkiksi ruohonleikkuri, lumikola ja -lapiot, vesiletkut, erilaiset pihaharjat ja haravat, tuhkaimuri takkaa varten... Lisäksi painepesuri on ollut ihan ykkönen mattojen pesussa ja vesipumpulla voi nostaa ilmaista vettä pihaamme rajaavasta ojasta nurtsin kesäkastelua varten.
- Koska en ole mikään superpuutarhuri ja pihanautiskeluun ovat kelvanneet mainiosti kaupungin puistopläntit, pihanhoito arvellutti. Koska pihamme ei ollut alkujaankaan mikään kukkaloistollaan huumaava kasvitieteellinen puutarha, on sen hoitoa saanut opetella ihan rauhassa. Tunnustettava on, että nurmikonleikkuu ja suurimmassa määrin lumenluonti ovat olleet Rikun heiniä, eikä juuri muusta meidän pihalla tarvitse säännöllisesti huolehtia, jollei tahdo. Tänä kesänä ollaan kuitenkin saatu jo nauttia oman maan mansikoista, yrteistä ja hyvin pienimuotoisesta kukka-arsenaalistakin! 

Sellainen romaani asumisesta tällä kertaa, ja tässä oli vasta ne jutut, jotka tulivat mieleen ihan ensimmäisenä... Kymmenen pointsia sille, joka jaksoi lukea koko vuodatuksen! Löytyykö muilta vastaavia kokemuksia?

8 kommenttia :

  1. Kymmenen pointsia siis mulle :) Kirjoitit niin asiaa. Meillä oli öljylämmitys talossa ja se oli loppujen lopuksi aika huoleton, kunhan muisti seurata mittaria loppumisen varalta. Nimimerkillä unohdin tarkastaa ja tehdä tilauksin kovimmilla pakkasilla, mies pois kotoa ja olen onneton tulien sytyttäjä.. onneksi oli naapurin mies, joka tuli lisäpatterien kanssa meille ja samalla lämmittämään taloa puilla :) Omakotiasumisessa pitää ottaa paljon asioita huomioon, mutta onneksi ne jutut oppii helposti Täytyy kyllä nyt myöntää, että onhan tämä aika luksusta asua vuosi huolettomasti ilman omakotitalon huolia. Joku muu korjaa jos on korjattavaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kymmenen pinnaa ja hatunnosto! :) Meille tämä muutto oli jo niin suuri harppaus, että yritettiin minimoida kaikki riskit: niin salettiin olisi öljy loppunut meiltäkin juuri silloin, kun R on työmatkalla ja olisin saanut nukkua makuupussissa pilkkihaalari päällä :D Mutta hyvä kuulla, ettei öljylämmitys mikään sen kummempi mörkö ole, jos joskus löytyy se uusi unelmien talo, jossa moinen lämmitysmuoto on! :)

      Poista
  2. Ihan mielenkiintoisia pohdintoja :-) Itse en osannut ok-asumista mitenkään pelätä tai jännittää kun alettiin ekaa taloamme rakentamaan, meillä on miehen kanssa molemmilla taustalla omakotiasumista lapsuudenkodeissa, ja sitä on pitänyt aina "ainoana oikeana" asumismuotona. Taloudellisista syistä piti toki alkuaikuisikä asua ensin kerrostaloissa ja lopuksi sitten rivarissa ennen tätä. Meitä ei enää kerrostaloon, tai edes yhtiöön saisi takaisin! Nyt sen sijaan jo toinen oma talo rakenteilla... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin koko ikäni asustelin ok-talossa ennen omilleni muuttamista, mutta mä taas ihastuin kerrostalossa ja keskustassa asumiseen ikihyviksi! :) Mutta niin se mieli vaan muuttui, kun tähän kotiin muutti!

      Itsekin olen alkanut hiljalleen haaveilla oman talon rakentamisesta - siinä sitten seuraava jännitettävä asia (sitten joskus) :D

      Poista
  3. Me ei olla kumpikaan asuttu ikinä omakotitalossa, eli kaikki on ihan uutta. Onneksi edelliset asukkaat on edelleen sähköpostin päässä jos joku hätä tulee. Perusjutut on käyty kyllä läpi, ja Pete nyt on muuten niin yleispätevä kaikessa. takan se joutu kyllä opettaa mut sytyttämään - en ole koskaan sitä tehnyt (nimim. tulipelkoinen). Ja niin, kai meidän pitäisi selvittää auraako joku täällä talvisin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en mitään "omakotihommia" tehnyt koti-kotona asuessani, saati raha-asioista tiennyt tuon taivaallista, joten tosi noviiseina tähän proggikseen lähdettiin :) Mäkin muuten sytytin takan ekaa kertaa täällä asuessani, nyt oon niissäkin hommissa jo ihan pro, hehe :D Yleispätevä mies on kyllä semmonen juttu, mikä pitäis olla kaikilla!

      Poista
  4. Tosi hyvä teksti! Kiitos tästä! Olemme nyt muuttamassa omakotitaloon, ja toki siinä muutama juttu mietityttää, aika samanlaisia kuin sinulla.. Mutta onneksi mies korjaa mitä vain, ja on muutenkin semmoinen puuhastelija, käytännön mies. Minä saan huoletta olla peukalo keskellä kämmentä! :D Paitsi että takkatulia minunkin pitää nyt varmaan sytytellä useammin - sielläkin on suora sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Erityisesti tuo huomiosi kaivojen paikantamisesta talvella oli tosi hyvä, ei todellakaan tule kaikkea ajatelleeksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kannattaa tosiaan kurkata kaivojen paikat ennen lumentuloa, jollei piirustuksia löydy :) Meillä nimittäin Riku veljensä kanssa yrittivät toissa talvena ensin summamutikassa hakata monenkymmenen sentin ikijäähän mennyttä pihaa, joka lainehti sulavasta lumesta - ei tullut mitään :DD

      Poista