lauantai 27. syyskuuta 2014

Pimeän tullen

Suuresta ikkunapinta-alasta muistaa useimmiten nauttia sisätiloissa: valoisaan aikaan ei etenkään alakerrassa juurikaan hämäriä nurkkia ole ja tila näyttää neliöitään suuremmalta. Ulkoa päin taas talomme on mielestäni parhaimmillaan iltahämärissä - ei tarvita paraativalaistusta, vaan jo muutaman kynttilän sytyttämällä koko koti tuntuu loistavan valoa pihalle päin ja kutsuvan sisälle. Itse viihdyn iltaisin hämärässä, ja alakerran valaistukseksi riittävät mainiosti kynttilät ikkunalaudalla ja tv-huoneen valaisin lukuvalona. Usein homma meneekin niin, että Riku naksauttelee tottumuksesta valoja päälle kaikkialle, minne meneekään, ja minä kuljen perässä sammuttelemassa niitä. 




Leppoisaa lauantai-illan jatkoa!

10 kommenttia :

  1. Näyttääpä talonne tosiaan kauniilta hämärässä!

    VastaaPoista
  2. Upeat ikkunat ja kaunis talo. Meilläkin on isot ikkunat ja tykkään kyllä niistä, paitsi silloin kun ne pitää pestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ikkunanpesu on täälläkin aika kinkkinen homma :D

      Poista
  3. Minusta taas kolkon ja pelottavan näköistä.en ikinä uskaltaisi olla tuolla yksin kotona.eikö,ole verhoja ollenkaan?-nana-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä kukakin tykkää, me tykätään tästä! Isoissa ikkunoissa on kyllä verhot, alimmassa kuvassa näkyvät puoliksi alas laskettuina, kun tarkkaan tiirailee, mutta harvemmin noita tulee pidettyä kiinni, kun osoittavat tuonne pääosin tuonne metsikköön päin, missä ei kukaan liiku :) Totta puhuen en kyllä itsekään viihdy hirveän mielelläni yksin kotona etenkään yöllä, muttei se johdu ikkunoista!

      Poista
  4. Upea talo teillä! Itsekin tykkään pitää kotona iltaisin vain ns. tunnelmavaloja. Häikäisevät spotit ja yleisvalot sammutan heti, jos joku niitä sytyttelee;)

    VastaaPoista